Siirry sisältöön

Rannikkotykistön historia aikajanalla

Aijananalla pääset tutustumaan Rannikkotykistön historiaan kronologisessa järjestyksessä.

1918

  • 6. toukokuuta 1918

    Viaporin linnoitustykistön päälliköksi määrätään ylipäällikön käskyllä 1. Suomalaisen Raskastykistöpatterin päällikkö majuri Arno Almqvist

    Arno Almqvist oli saanut koulutuksensa Haminan kadettikoulussa sekä Mihailovin tykistöakatemiassa Venäjällä. Hänen palvelusuransa alkoi Kronstadtin ja Krasnaja Gorkan linnakkeilla. Lokakuun vallankumouksen seurauksena hän vietti Kronstadtissa vankeudessa viisi kuukautta. Almqvist nimitettiin syyskuussa 1923 Suomen Rannikkotykistön komentajaksi. Hän kaatui virkamatkalla Mikkelissä 5.3.1940.

  • 10. toukokuuta 1918

    Viaporin komendantiksi määrätään ylipäällikön käskyllä kapteeni W. Spåre

  • 11. toukokuuta 1918

    1. Suomalaisen Raskastykistöpatteriston miehistö saapuu Katajanokalle

  • 12. toukokuuta 1918

    Leijonalippu nousee Kustaanmiekan salkoon ensi kertaa

    Viaporin nimi muuttui Suomenlinnaksi ja sen kunniaksi Kustaanmiekassa juhlallinen lipunnosto. Voit lukea päivän tapahtumista lisää täältä.
  • 15. toukokuuta 1918

    Inon linnoitus suomalaisten hallintaan – viimeinenkin maamme alueella sijaitseva rannikkolinnake on nyt suomalaisilla

    Inon linnakkeen patterialuetta kesäkuussa 1921. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO

    Vuoden 1918 alun tapahtumien – ja jo aiempien vuosien linnoittamisen – seurauksena vasta itsenäistynyt maa sai vankan perustan omalle rannikkopuolustukselleen. Venäjän vallan aikana rakennettu Pietari Suuren merilinnoitus siirtyi monien vaiheiden jälkeen suomalaisten hallintaan ja maamme rannikkopuolustus rakentui tuon massiivisen linnoitusketjun perustalle.

    Tapahtumarikkaan kevään 1918 aikana venäläiset poistuivat – monin paikoin sekasortoisissakin oloissa – linnakkeilta. Moninaiset vaiheet ennen linnakkeiden suomalaisille siirtymistä vaihtelivat paikkakunnittain ja linnakkeittain, mutta pääosin linnakkeilla oli venäläisten niiltä poistumisen jälkeen muun muassa punaisia, suojeluskuntalaisia, paikoitellen saksalaisia sekä myös suomalaissotilaita.

    Suurimmalta osalta linnakkeita venäläiset poistuivat helmi-maaliskuussa, ja 15.5. 1918 venäläisten poistuttua Inosta siirtyi viimeinenkin linnake suomalaisille. Näin maamme rannikolla oli syntynyt uusi aikakausi: suomalaisen rannikkopuolustuksen alku.

  • 17. toukokuuta 1918

    1. Suomalainen Raskastykistöpatteristo, josta muodostui tykistön kantajoukko, määrätään sijoitettavaksi Kustaanmiekan kasarmiin

  • 24. toukokuuta 1918

    Ensimmäiset rannikkotykistön koeammunnat suoritetaan kuuden tuuman Canet-kalustolla Harmajalla ja Santahaminassa

    Harmajan linnake kuvattuna kesäkuussa 1921. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO
  • Kesäkuu 1918

    Perustetaan Yleisesikunnan meriosasto

  • Heinäkuu 1918

    Perustetaan Amiraaliesikunta, jonka nimi muuttuu myöhemmin samana vuonna Rannikkopuolustuksen esikunnaksi

  • 3. marraskuuta 1918

    Perustetaan Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys (RSHY)

    Seivästön sotilaskodissa tarjottiin juhlakahvit Lippujuhlapäivän kunniaksi 4.6.1942. Kahvia kaataa neiti Flingberg. SA-KUVA
    Tästä löydät lisää tietoa RSHY:n alkuvaiheista

1919-1938

  • 1919

  • 23. tammikuuta 1919

    Perustetaan Suomen Kadettikoulu

    Ensimmäisen kadettikurssin kadetteja koulunsa edustalla. MUSEOVIRASTO
  • 12. heinäkuuta 1919

    Vilho Petter Nenonen nimitetään Suomen Rannikkotykistön päälliköksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun maassamme käytetään nimitystä rannikkotykistö

    Lue tästä lisää Vilho Petter Nenosen urasta
  • 1921

  • 1921

    Perustetaan Rannikkotykistön Kapitulanttikoulu

    Kapitulanttikoulun oppilaita varusteidensa takana. IVAR OLOF GYLLINGIN ALBUMI

    Koulu toimii ensimmäisen vuoden RT 1:n alaisuudessa ja itsenäistyy vuonna 1922

  • 1922

  • 1922

    Rannikkotykistö saa oman virkapuvun

    Lue tästä lisää rannikkotykistön virkapuvuista
  • 1923

  • 16.1.1923

    Rannikkotykistöön saadaan tarkastajan virka

    Vuosina 1923-1925 rannikkotykistössä oli rannikkotykistön tarkastajan virka. Rannikkotykistön tarkastajan tehtävänä oli valvoa aselajin koulutuksen tasoa ja vastata aselajin kehittämisestä sekä suorituskyvystä. Rannikkotykistön v.t. tarkastajana toimi vuosina 1923-1925 rannikkopuolustuksen päällikkö, kenraalimajuri Kaarlo Kivekäs. Hän aloitti tehtävässä 16.1. 1923 ja jatkoi siinä kunnes PVM virka sotaväessä toteutettujen muutosten seurauksena lakkautettiin. Lakkautus koski vain rannikkotykistön tarkastajan virkaa, tykistön ja jalkaväen tarkastajien tehtävät jatkuivat muutoksien jälkeen.

    Aselaji sai oman tarkastajan uudelleen vuoden 1967. Tuolloin rannikkotykistö eli uutta nousukauttaan ja käyttöön oli saatu uutta asekalustoa sekä laskin- ja tulenjohtovälineet.

  • 1924

  • 1924

    Perustetaan Meripuolustuksen Esikunta

    Saaristomeren alue oli organisoitu sotiin asti Patteristona, idempänä toimi kolme rykmenttiä. Erillisen Rannikkotykistöpatteriston esikunta sijaitsi alkuvuodet Örön linnakkella. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

    Rannikkotykistön ja Laivaston esikunnat yhdistyvät Meripuolustuksen Esikunnaksi. Esikunta toimii Rannikkopuolustuksen päällikön alaisena.

    Rannikkotykistön muodosti kolme rykmenttiä sekä Saaristomeren alueella toimiva Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Lisäksi rannikkotykistöön kuului kaksi kiinteää ilmatorjuntapatteria, jotka sijaitsivat Suomenlinnassa ja Viipurissa.

    Everstiluutnantti Väinö Valve määrätään rannikkotykistön komentajaksi.

    Lue tästä lisää Väinö Valveen urasta
  • 1926

  • 1926

    Rankkiin valmistuu maamme ensimmäinen hajaryhmitetty patteri saarella olevien tykkien hajauttamisen myötä

    Rankin patterialue kuvattu syyskuussa 1925. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO

    Maamme ensimmäinen jo rakentamisaikana hajautettu patteri puolestaan valmistuu samoihin aikoihin niin ikään Rannikkotykistörykmentti 2:n alueelle Kirkonmaalle. Hajaryhmittäminen käynnistää uuden vaiheen rannikkotykistön linnoittamisessa, joka tähän asti on pohjautunut venäläisoppeihin.

  • 1926

    Rannikkotykistön 10-vuotisohjelma julkaistaan

    Ohjelman julkaisu oli ensimmäinen rannikkotykistölle laadittu pitkän aikavälin suunnitelma. Aselajia oli analysoitu aiemmin muun muassa nk. Enckellin Rannikkopuolustuskomiteassa vuonna 1922 sekä vuonna 1926 laaditussa Puolustusrevisionin mietinnössä.

  • 1927

  • 1927

    Kadettikoulun merikadettiosaston yhteyteen perustetaan rannikkotykistölinja

  • 28.5.1927

    Rannikkotykistö ja Laivasto yhdistetään ja syntyy meripuolustuksen esikunta

  • 1930

  • 3.10.1930

    Annetaan asetus Merisotakoulun perustamisesta

    Merisotakoulu toimii tänäkin päivänä samalla saarella jolle se vuonna 1930 perustettiin. MERISOTAKOULU

    Meripuolustuksen kapitulanttikoulu liitetään vastaperustettuun Merisotakouluun.

  • 1933

  • 1933

    Mäkiluotoon valmistuu 305/52 O-patteri

  • 1.7.1933

    Meripuolustuksen nimeksi muuttuu Merivoimat

  • 1934

  • 12.5.1934

    Kuivasaaren järeän patterin peruskivi muurataan, kunnialaukaukset ammutaan Mäkiluodosta

    Kuivasaaren kahdentoista tuuman kaksoistykkitorni. SA-KUVA
  • 11. syyskuuta 1934

    Isosaaressa vietetään Torpedokoeaseman avajaisia

    Torpedokoeaseman lattiassa oli kiskot helpottamassa raskaiden torpedoiden siirtämistä. MERIVOIMAT
    Lue tästä lisää Isosaaren Torpedokoeasemasta
  • 1937

  • 9.7.1937

    Vallisaaren räjähdys

    Suomen kuvalehden kuvareportaasi Vallisaaren onnettomuudesta. SUOMEN KUVALEHTI 17.7.1937

    Vuonna 1919 Vasikkasaaressa tapahtui suuri räjähdys. Aiemmin, vuonna 1906, niinikään linnoitetulla saarella, Kuninkaansaarella, oli sattunut ruutikellarin räjähdys. Helsingin linnoitussaarten suuret räjähdykset saavat nyt surullista seuraa heinäkuisena päivänä vuonna 1937, jolloin  Vallisaaressa tapahtuu valtava räjähdys.

    Lue tästä lisää Vallisaaren räjähdyksestä
  • 1938

  • 1938

    Örön linnakkeelta siirretään kaksi 305/52 O-tykkiä Säkkijärven Ristiniemelle

    Ristiniemen järeä tykkiasema kuvattuna maaliskuussa 1939. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO
  • 1938

    Rannikkotykistössä tehdään ampumateknisiä uudistuksia, yhtenä näistä on keskiö

    Kuuden tuuman Canet-tykin keskiön miehiä Laatokan Rannikkoprikaatin alueella kesällä 1944. SA-KUVA

    Keskiö kehittyi vasta jatkosodan aikana. Talvisodassa keskiö oli jo toiminnassa jonkinlaisessa muodossaan, alkuaskeleet kehitystyöhön otettiin 1930-luvun lopulla.

    Lue tästä lisää keskiöstä

1939-1944

  • 31. elokuuta 1939

    Lomakielto puolustusvoimien kantahenkilökunnalle

  • 1. syyskuuta 1939

    Rannikkotykistö siirtyy suojajoukkoryhmitykseen

    Merivoimiin kuulunut rannikkotykistö siirtyy rauhan ajan suojajoukkoryhmitykseen yhdessä laivaston kanssa. Ahvenanmaan puolustukseen tarkoitetut Polkupyöräpataljoona ja Kanuunapatteri saavat kutsun kertausharjoituksiin. Muutama päivä tämän jälkeen Rannikkolaivaston aluksista suurin osa siirtyy Saaristomerelle. Toimet tähtäävät Ahvenanmaan puolustukseen.

  • 10. syyskuuta 1939

    Rannikkopuolustus jakautuu lohkoihin ja lohkot alalohkoihin

  • 10. lokakuuta 1939

    Ylimääräiset harjoitukset (YH) käynnistyvät

  • 4. marraskuuta 1939

    Saariston linnoittamista suunnitellaan vallitsevan tilanteen vuoksi tehostettavaksi

    Konkreettinen sodanuhka aikaansai myös useita suunnitelmia saariston linnoittamisen tehostamiseksi. Oheinen suunnitelma jäi luonnokseksi ja esimerkiksi Gyltö linnoitettiin vasta 1960-luvulla. KANSALLISARKISTO

  • 30. marraskuuta 1939

    Klo 6.50 Neuvostoliitto käynnistää sotatoimet ja talvisota syttyy

    Suomi julistetaan tasavallan presidentin julistuksella kello 13.30 sotatilaan

    Katso tästä YLE Areenassa oleva katsaus ”Talvisota syttyy”
  • 1. joulukuuta 1939

    Russarön taistelu

    Lue tästä lisää Russarön taistelusta
  • 1. joulukuuta 1939

    Päämaja saa Valtioneuvoston luvan Ahvenanmaan miehittämisestä

    Ahvenanmaalla talvisodan aikana. SA-KUVA
  • 1. joulukuuta 1939

    Neuvostojoukot valtaavat Suursaaren, suomalaisjoukot vetäytyvät Haapasaareen

  • 6. joulukuuta 1939

    Taipaleen taistelu

  • 14. joulukuuta 1939

    Utön taistelu

    Lue tästä lisää Utön taistelusta
  • 18.-19. joulukuuta 1939

    Saarenpään taistelu

    Kartan kaaret osoittavat Kannaksen rannikon ja Viipurinlahden pattereiden ampumaetäisyydet. Saarenpään linnake on kartalla merkitty numerolla 7. KANSALLISARKISTO
    Lue tästä lisää Saarenpään taistelusta
  • 1940

  • 13. maaliskuuta 1940

    Talvisota päättyy kestettyään 105 vuorokautta

    Helsinkiläiset lukevat tietoa syntyneestä rauhasta Yleisen sanomalehtitoimiston ikkunan tiedotteesta. SA-KUVA
    Kuuntele tästä ulkoministeri Tannerin puhe talvisodan rauhasta (YLE Areena)
  • 23. maaliskuuta 1940

    Hankoniemestä tulee Neuvostoliiton vuokra-alue osana rauhanehtoja

    Hankoniemi jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle vuokra-alueeksi ja tämän seurauksena niin Hangossa kuin Russarössäkin urakoitiin kymmenen päivän ajan siirtäen kaikki mitä kyettiin. Myös järeät 9,2 tuuman tykinputket. SA-KUVA
    Tästä löydät lisää tietoja Hangon ja Russarön tapahtumista
  • 1941

  • 25. kesäkuuta 1941

    Jatkosota syttyy

    HELSINGIN SANOMAT 26.6.1941
    Katso tästä Puolustusvoimain katsaus ”Rannikkotykistö jatkosodassa”
  • 16. heinäkuuta 1941

    Vihollinen hyökkää Morgonlandetiin

    Karun kallioinen Morgonlandet kuvattuna vuonna 1942. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA
    Lue tästä lisää tapahtumista Morgonlandetissa
  • 26. heinäkuuta 1941

    Bengtskärin taistelu

    Neuvostojoukot nousivat maihin saaren kaakkoisosasta heinäkuisen yön hämyisimpänä hetkenä. JOHANNA PAKOLA

    Perjantaina 25.7. 1941 Örön linnakkeella oli järjestetty juhla- ja ajanvietetilaisuus, jonka ohjelmassa oli mm. laulua, soittoa, puheita, taitovoimisteluesitys sekä yhteislaulua. Tilaisuudessa esiintyi myös Rannikkolaivaston näyttelijäseurue. Tilaisuuden jälkeen linnakkeen väki hajaantui kukin tahoilleen ja viestikeskuksen päivystävä miehistö vietti aikaansa korttia pelaten. Kesäinen ilta hämärtyi ja kortinpeluu jatkui, kunnes äkisti klo 1.06 vartiomiehistö ilmoitti kuulevansa Bengtskärin suunnalta ammuntaa.

    Kuuntele oheisesta linkistä mitä Bengtskärissä tapahtui. Linkin kertomus on Örön pääradistina taistelun aikana toimineen Esko V. Koskelinin muistiinpanoihin perustuva puhe, jonka hän piti vuonna 1993.

    Kuuntele tästä Esko V. Koskelinin puhe Bengtskärin taistelusta, lukijana Tero Koski. Linkki avautuu uuteen välilehteen.
  • 29. elokuuta 1941

    Taisteluosasto Miettinen suorittaa Teikarsaaren valtauksen

    Joukkosidontapaikassa on työtä Teikarin saaren valtaamisen jälkeen. Vilajoki 31.8.1941. SA-KUVA
  • 2.-3. marraskuuta 1941

    Koiviston saarten valtaus

    Saarenpään linnakkeen kasarmirakennus (kuvattu 2016) on ainoa linnakkeen aikainen rakennus, joka vielä löytyy saarelta. JOHANNA PAKOLA

    Neuvostojoukot vetäytyivät Koivistonsaarille 2.9.1941. Yksi saariryhmän saarista oli Koivistonsaari, jossa sijaitsi järeästi linnoitettu Saarenpään linnake. Neuvostojoukot kuitenkin vetäytyivät saarilta jo syksyn aikana.

    Marraskuun 1941 alussa suomalaisjoukot nousivat maihin tyhjältä näyttävälle Koivistonsaarelle. Oheisessa katsauksessa kuvataan mikä saarella odotti suomalaisia.

    Katso tästä Yle Areenan ohjelma ”Suomalaisjoukot palaavat Saarenpäähän”
  • 1942

  • 2. tammikuuta 1942

    Neuvostojoukot valtaavat Suursaaren

    Suursaaren Suurkylän satamaa kuvattuna 23.12.1941. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO
  • 21. maaliskuuta 1942

    Taisteluosasto Pajarin komentaja antaa käskyn Suursaaren valtauksesta. Taistelussa 27.3.-28.4. Suursaari vallataan neuvostojoukoilta

    Lue Rannikon Puolustaja-lehdestä lisää Suursaaresta
  • 28. maaliskuuta 1942

    Suursaaressa järjestetään valtausparaati

    Paraatijoukot Suurkylän edustalla kuuntelemassa kenraalimajuri Aaro Pajarin puhetta. SA-KUVA
    Kuuntele tästä Aaro Pajarin puhe Suursaaren takaisinvaltauksen jälkeisessä valtausparaatissa
  • 4. huhtikuuta 1942

    Suomalaiset valtaavat Tytärsaaren

    Naamioitu saksalainen tykki Tytärsaaressa. SA-KUVA
  • 4. kesäkuuta 1942

    Ylipäällikkö Mannerheim täyttää 75 vuotta. Ylipäällikön syntymäpäivästä tulee uusi puolustusvoimain lippujuhlapäivä.

    SA-KUVA
  • 8.-9. heinäkuuta 1942

    Somerin taistelu

    Kuva Somerin majakkakukkulalta saaren itäkärkeen päin 10.7.1942. Taustalla näkyy pommituksissa vaurioitunut sumusireeniasema. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA
    Lue Rannikon puolustajasta lisää Somerista
  • 1944

  • 20. kesäkuuta 1944

    Kirkonmaan miinavarasto räjähtää

    Kirkonmaan laiturialuetta elokuussa 1944. SA-KUVA
    Lue tästä lisää miinavaraston räjähdyksestä Kirkonmaalla
  • 22. kesäkuuta 1944

    Koivistonsaarilla oleva Rannikkotykistörykmentti 2 evakuoidaan

    Koivistonsaarella Saarenpään linnake käytti sekä kylän edustalla olevaa laituria että kuvassa olevaa Lehtiniemen laituria. Lehtiniemen laiturilta kulki kapearaiteinen rata saaren toisella puolella olevalle linnakkeelle. Nykyisin Lehtiniemen laituria vastapäätä pohjoispuolella sijaitsee Koiviston öljysatama. SA-KUVA
    Lue evakuoitujen miesten muistoja tästä
  • 5. syyskuuta 1944

    Aselepo Neuvostoliiton kanssa astuu voimaan

    Aselepo on solmittu ja tulenjohtopesäkkessä voi kohottautua suoraksi. Turkinsaari, syyskuu 1944. SA-KUVA
  • 15. syyskuuta 1944

    Saksalaiset käynnistävät operaatio Tanne Ostin – maihinnousun Suursaareen

    Suomen Matkailijayhdistyksen kortti Suursaaresta. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA
  • 29. syyskuuta 1944

    Neuvostoliitto perustaa Porkkalanniemen alueelle merisotilaallisen tukikohdan 50 vuoden ajaksi

    Porkkalan alue evakuoitiin kiireesti siviileistä ennen vuokrakauden alkua. SA-KUVA
  • 2.10.1944

    Everstiluutnantti Martti Miettinen nimitetään Mannerheim-ristin ritariksi

    Majuri Martti Miettinen komentopaikassaan Suursaarella 28.3.1942. SA-KUVA
    Martti Miettinen, Mannerheim-ristin ritari N:o 152
  • 21.12.1944

    Korpraali Viljo Vyyryläinen nimitetään Mannerheim-ristin ritariksi

    Viljo Vyyryläinen. FORUM MARINUM
    Viljo Vyyryläinen, Mannerheim-ristin ritari N:o 181

1945-1998

  • 2. maaliskuuta 1945

    Ylipäällikkö vastaanottaa Valvontakomissiolta kirjeen, jossa rannikkomme tykkimäärille ja -kaliibereille asetetaan tiukat ehdot

    Valvontakomissio määrää Suomelle tiukat ehdot koskien rannikkotykkien määrää, sijoittelua ja kaliiberia. Vedenjakajaksi muodostuu Neuvostoliitolle vuokrattu Porkkalanniemi.

    Määräysten mukaan Porkkalan länsipuolelle saa jäädä 92 tykkiä, joiden kaliiberia ei määritellä. Porkkalan itäpuolella saa olla 48 kpl kaliiberiltaan maksimissaan 120 mm tykkiä. Asemistaan poistettavat tykit varastoidaan Parolaan ja Kyminlinnaan tarkoitusta varten perustettuihin Merivoimien keskusvarikoihin. Varastoitaessa putkien suut tulee olla länteen päin. Suomalaiset noudattavat saamiaan määräyksiä ja Valvontakomission määräys mitätöityy vasta Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Tykkejä aletaan sijoittaa takaisin 1940-luvun lopulla ja Porkkalan itäpuolelle vasta 1950-luvulla.

  • 1. toukokuuta 1945

    Rauhanehtojen mukaisen miinanraivauksen tulee käynnistyä merialueilla

    Miinanraivaajia merellä. Työ oli vaarallista, sillä vihollinen – eli miinat – väijyivät koko ajan pinnan alla. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

    Välirauhansopimus velvoitti Suomen raivaamaan merialueet vapaiksi miinoista neuvostoliittolaisten antamien määräysten mukaisesti. Raivausta toteuttamaan perustettiin seitsemän osastoa ja näissä oli yhteensä 14 laivuetta. Seitsemästä raivaajaosastosta neljä koostui rannikkotykistöyksiköistä kootuista miehistä. Miehiä oli melko tarkasti vaaditut 2 000, samoin alusten määräksi saatiin lähes vaatimusten mukainen 200.

    Katso miinanraivauksesta kertova dokumentti Yle Areenassa
  • 5.12.1948

    Suomenlinnassa avataan Rannikkotykistömuseo

    Vuonna 1948 avattu Rannikkotykistömuseon näyttely uudistettiin vuonna 1988. Uusia avajaisia vietettiin 11.9.1988 suuren kutsuvierasjoukon voimin. SOTAMUSEO
    Lue tästä lisää Suomenlinnassa toimineen Rannikkotykistömuseon alkuvaiheista ja toiminnasta
  • 1952

    Katajaluodolle perustetaan rannikkotykistön koeampuma-asena

    122 K 57 koeammunnat Katajaluodon koeampuma-alueella vuonna 1959. TAMPELLAN ASEOSASTON PATRIAN KUVA-ARKISTO
  • 1. joulukuuta 1952

    Rannikkotykistö siirtyy osaksi Maavoimia

    Puolustusvoimissa tapahtunut uudelleenorganisointi merkitsi rannikkotykistön siirtymistä Merivoimista Maavoimiin. Rannikkotykistön siirtoon Merivoimista osaksi Maavoimia vaikutti useat tekijät, näistä yhtenä syynä oli sotavuosien johtosuhdekokemukset. Myös Neuvostoliiton sekä sen liittolaisten laajentunut valta-asema Suomenlahdella vaikutti siirtoon – Suomenlahden turvallisuuspoliittinen asetelma oli jälleen muuttunut. Siirto Maavoimiin mahdollisti myös rannikkotykistöaselajin teknillisen kehittämisen käynnistymisen.

  • 1953

    152/50 T-tykin koeammunnat Katajaluodolla 1950-luvulla. TAMPELLAN ASEOSASTON PATRIAN KUVA-ARKISTO

    152 mm Canet-tykkien modernisointi käynnistyy

    Tampellan aseosasto modernisoi rannikkotykistön tuonaikaisen pääaseen eli kuuden tuuman Canet-tykin (152/45 C). Modernisoinnissa putket valmistettiin NiCr-teräksestä, joka kestää tärinää edeltäjiään paremmin. Uudistettu tykkimalli tunnetaan nimellä 152/50 T.

  • 1. tammikuuta 1953

    Perustetaan Rannikkopataljoona

    Lue Rannikkopataljoonan perustamisesta Rannikon puolustaja -lehdestä 4/1990. Artikkeli sivulla 16.
  • 1955

  • 17.9.1955

    Porkkalan vuokra-alue päätetään palauttaa Suomelle ennenaikaisesti

    Katso Finlandia-katsaus Porkkalan palautuksesta. Video: Kansallinen Audiovisuaalinen instituutti.
  • 1958

  • 4. kesäkuuta 1958

    Rykmentit saavat omat joukko-osastolippunsa

    Tasavallan presidentti Urho Kekkonen luovuttaa ja Turun Rannikkotykistörykmentin komentaja eversti Väinö Karvinen vastaanottaa rykmentin uuden lipun. PUOLUSTUSVOIMAT

    Joukko-osastojen liput ovat merensinisiä, kuten rannikolla toimivalle taholle hyvin sopiikin. Aselajitunnukset ovat lippujen kulmissa keltaisina ja keskellä olevassa viisisakaraisessa bastionissa on kunkin joukko-osaston oma tunnus.

  • 1959

    Rannikkotykistö siirtyy kolmen saapumiserän järjestelmään

  • 1960

  • 1. toukokuuta 1960

    Rannikkotykistö siirtyy tykistön tarkastajan johtoon

    Pääesikunnan tykistöosastoon perustetaan rannikkotykistötoimisto meripuolustuksen tarkastajan ja meripuolustusosaston lakkauttamisen seurauksena.

  • 1962

    Järeät patterit ”palaavat” Kuivasaareen ja Isosaareen

    Puolustuksellisten meritorjuntaohjusten hankintaan ei ole vielä mahdollisuuksia ja patterit soveltuvat hyvin myös maahanlaskujen torjuntaan.

  • 1963

    Hangon edustalle asennetaan ensimmäiset vedenalaisen valvonnan laitteet

    Kuuntele vedenalaista äänimaailmaa. Linkki avautuu uudessa välilehdessä.
  • 1963

    Rannikkotykistön käyttöön hankitaan uusia väyläohjuksia

    Lue tästä lisää rannikkopuolustuksen ensimmäisestä ohjusaseesta: Rannikko-ohjus 63
  • 1964

    Vaasan Rannikkopatteristo siirtyy Suomenlinnasta Vaasaan

    Lue tästä lisätietoja Vaasan Rannikkopatteristosta
  • 1966

    Suomi jaetaan seitsemään sotilaslääniin. Samalla uusi aluejako kumoaa edellisen kolmen divisioonan aluejaon. Uusi aluejako selkiyttää merivalvonnan alueellista vastuunjakoa. Rannikkotykistön joukko-osastot alistetaan sotilaslääneille seuraavasti:

    Kotkan Rannikkopatteristo Kaakkois-Suomen Sotilaslääniin

    Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti ja Hangon Rannikkopatteristo Etelä-Suomen Sotilaslääniin

    Turun Rannikkotykistörykmentti Lounais-Suomen Sotilaslääniin

    Vaasan Rannikkopatteristo Pohjanmaan Sotilasläänin esikuntaan

     

  • 10. lokakuuta 1966

    Ehdotus T-54-panssarivaunun tornin uusiokäytöstä esitellään Pääesikunnan tykistöteknillisessä toimistossa

    100 TK-tykin koeammunnat Katajaluodossa. OLLI IRJALAN KOKOELMA
    Lue 100 TK -tykin syntyvaiheista tästä artikkelista
  • 1967

  • 1967

    Rannikkotykistöstä itsenäinen aselaji

  • 1. tammikuuta 1967

    Pääesikunnan rannikkotykistötoimistoon perustetaan 1.1.1967 rannikkotykistön tarkastajan virka

    RANNIKON PUOLUSTAJA 1/1967

     

    Rannikkotykistön tarkastajina toimivat:

    1967              Eversti Väinö Karvinen

    1967              Eversti Veikko Vuorela

    1969              Eversti Veikko Veranen

    1976              Eversti Alpo Kantola

    1979              Eversti Pentti Aulaskari

    1985              Eversti Jukka Karvinen

    1987              Eversti Juhani Niska

    1992              Eversti Risto Sinkkonen

    1994              Eversti Jorma Vuohelainen

    Lue tästä kenraalimajuri Väinö Karvisen mietteitä tehtävään nimeämisestä
  • 1967

    Neuvostoliitosta ostetaan P-15 Termit -ohjuksia sekä tulenjohto- ja ampumajärjestelmä. Meritorjuntaohjus 66 otetaan Suomessa käyttöön rannikkotykistössä ja laivastossa 1960-luvun lopulla.

    Lue tästä rannikkotykistön siirtymisestä ohjusaikakauteen
  • 27.6. 1967

    Gyltön linnake vastaanottaa ensimmäiset alokkaat

    Turun Rannikkotykistörykmentin komentaja Yrjö Pohjanvirta (toinen vasemmalta) esittelee 1970-luvun puolessa välissä Gyltön linnaketta ja tykkiasemaa presidentti Kekkoselle. Kolmantena vasemmalta on Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela. TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTIN PERINNEYHDISTYKSEN KUVAKOKOELMA

    Korppoon saarelle perustettiin uusi linnake, joka sekä helpotti Utön linnakkeen onnetonta tilannetta (linnakkeen rakennukset olivat ala-arvoisessa kunnossa ja koulutus oli jouduttu keskeyttämään) että toimi läntisenä etuvartiona Saaristomeren sylissä.

    Uuden linnakkeen perustaminen ei ollut läpihuutojuttu, ja Gyltön rakentamista oli suunniteltu ja pohdittu jo 1950-luvulla. Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen siivittämänä Gyltön rakentamista kyettiin edistämään poliittisin perustein: sen avulla kyettäisiin osoittamaan puolustusvalmiutta myös lännestä tulevan hyökkääjän varalta. Sen ohella, että Gyltön linnake on maassamme ainoa sotien jälkeen rakennettu rannikkotykistön linnake, on se myös ainoa linnake, jonka rakentamiselle on ollut näin selkeä poliittinen pohja.

    Lue tästä lisää Gyltön linnakkeesta
  • 1968

    Kuivasaareen asennetaan Rannikkotykistön digitaalinen ammunnanlaskin RADAL

    RADAL – rannikkotykistön digitaalinen ammunnanlaskin
  • 1969

  • 1969

    Hästö-Busössä ammutaan ensimmäistä kertaa MTO-66-ohjus

  • 1. syyskuuta 1969

    Santahaminaan perustetaan Rannikkotykistökoulu

    Lue Rannikon Puolustajasta lisää Rannikkotykistökoulun alkuvuosista
  • 1971

    Ensimmäinen 100 TK asennetaan Hangon Tulliniemeen

    Tulliniemen 100 TK-patteri. KAARLE LANGEN ARKISTO
    Lue eversti Juhani A. Niskan muistelmia 100 TK-tykin koeammunnoista.
  • 1972

  • 1972

    Julkaistaan Rannikkopuolustustoimikunnan mietintö RPT-72

    1970-luvun alussa julkaistaan Rannikkopuolustustoimikunnan mietintö, joka viitoittaa aselajin tulevia vuosia. RPT-72 aloittaa aselajin voimakkaimman kehityskauden määrittelemällä kehitystoimet niin teknisesti, taloudellisesti kuin operatiivisesti. Mietintöä tuetaan parlamentaaristen puolustuskomiteoiden ohjeistuksilla.

  • 29.9.1972

    Rannikkotykistö siirtyy Suomenlinnasta Santahaminaan

    Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin lähtöparaati Suomenlinnassa syksyllä 1972. PUOLUSTUSVOIMAT
  • 1977

  • 1977

    Merivalvonnan johtosuhteiden ja kehittämisen työryhmä JOVA-77

  • 1979

  • 1979

    Rannikon valvonta- ja laskinjärjestelmä RAVAL otetaan käyttöön

    Lue tästä lisää RAVAL-järjestelmästä
  • 1979

    Ensimmäinen FIKA-tulenjohtotutka (FIKA= Finska Kustartilleriet) asennetaan Isosaaren linnakkeelle

    FIKA-tutkan antenni tulenjohtotornin katolla. OVE ENQVIST
  • 1980

  • 1980

    Ensimmäinen 130 TK prototyyppi koekäytössä Isosaaren linnakkeella

    130 TK toiminnassa. PUOLUSTUSVOIMAT MATTI KALTOKARI – JANNE PUURUNEN
  • 28. toukokuuta 1980

    RAVAL-järjestelmä käytössä ensimmäistä kertaa

  • 1987

  • 1987

    Perustetaan ensimmäinen MTO-85-meritorjuntaohjuspatteri

    Rannikkotykistön toinen meritorjuntaohjus: Meritorjuntaohjus 85
  • 1990

  • 1. tammikuuta 1990

    Rannikkotykistökoulu liitetään joukkoyksikkönä Suomenlinnan Rannikkorykmenttiin

  • 1993

    Lue Rannikon Puolustajasta 2/1993 lisää 75-vuotiaasta Suomen Rannikkotykistöstä
  • 1996

  • 1996

    Varusmieskoulutus käynnistyy Rankin linnakkeella ja Kuuskajaskarin linnake muutetaan valmiuslinnakkeeksi

  • 1. heinäkuuta 1998

    Rannikkotykistö ja Merivoimat liitetään yhteen ja syntyy Merivoimat

    Suomenlinnan Rannikkorykmentti luovuttaa joukko-osaston lipun Santahaminassa kesällä 1998. PUOLUSTUSVOIMAT/JUHANI KANDELIN

    Samassa yhteydessä tapahtuu useita muitakin organisaatiomuutoksia ja -lakkautuksia. Vanhat joukko-osastot lakkautetaan ja muodostetaan kaksi uutta meripuolustusaluetta: merivoimapainotteinen Saaristomeren Meripuolustusalue Turun Rannikkorykmentistä ja Saaristomeren Laivastosta sekä rannikkotykistöpainotteinen Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlinnan Rannikkorykmentistä, Hangon Rannikkopatteristosta ja Suomenlahden Laivastosta.

    Kotkan Rannikkopatteristo jatkaa toimintaa Kotkan Rannikkoalueena, Uudenmaan Prikaati liitetään Merivoimiin ja Rannikkotykistökoulu Merisotakouluun. Vaasan Rannikkopatteristo lakkautetaan 31.12.1998.