Aikajana testi / Saara
Itsenäistyminen
-
6. toukokuuta 1918
Viaporin linnoitustykistön päälliköksi määrätään ylipäällikön käskyllä 1. Suomalaisen Raskastykistöpatterin päällikkö majuri Arno Almqvist
Arno Almqvist oli saanut koulutuksensa Haminan kadettikoulussa sekä Mihailovin tykistöakatemiassa Venäjällä. Hänen palvelusuransa alkoi Kronstadtin ja Krasnaja Gorkan linnakkeilla. Lokakuun vallankumouksen seurauksena hän vietti Kronstadtissa vankeudessa viisi kuukautta. Almqvist nimitettiin syyskuussa 1923 Suomen Rannikkotykistön komentajaksi. Hän kaatui virkamatkalla Mikkelissä 5.3.1940.
-
10. toukokuuta 1918
Viaporin komendantiksi määrätään ylipäällikön käskyllä kapteeni W. Spåre
-
11. toukokuuta 1918
1. Suomalaisen Raskastykistöpatteriston miehistö saapuu Katajanokalle
-
12. toukokuuta 1918
Leijonalippu nousee Kustaanmiekan salkoon ensi kertaa
-
15. toukokuuta 1918
Inon linnoitus suomalaisten hallintaan – viimeinenkin maamme alueella sijaitseva rannikkolinnake on nyt suomalaisilla
Vuoden 1918 alun tapahtumien – ja jo aiempien vuosien linnoittamisen – seurauksena vasta itsenäistynyt maa sai vankan perustan omalle rannikkopuolustukselleen. Venäjän vallan aikana rakennettu Pietari Suuren merilinnoitus siirtyi monien vaiheiden jälkeen suomalaisten hallintaan ja maamme rannikkopuolustus rakentui tuon massiivisen linnoitusketjun perustalle.
Tapahtumarikkaan kevään 1918 aikana venäläiset poistuivat – monin paikoin sekasortoisissakin oloissa – linnakkeilta. Moninaiset vaiheet ennen linnakkeiden suomalaisille siirtymistä vaihtelivat paikkakunnittain ja linnakkeittain, mutta pääosin linnakkeilla oli venäläisten niiltä poistumisen jälkeen muun muassa punaisia, suojeluskuntalaisia, paikoitellen saksalaisia sekä myös suomalaissotilaita.
Suurimmalta osalta linnakkeita venäläiset poistuivat helmi-maaliskuussa, ja 15.5. 1918 venäläisten poistuttua Inosta siirtyi viimeinenkin linnake suomalaisille. Näin maamme rannikolla oli syntynyt uusi aikakausi: suomalaisen rannikkopuolustuksen alku.
-
17. toukokuuta 1918
1. Suomalainen Raskastykistöpatteristo, josta muodostui tykistön kantajoukko, määrätään sijoitettavaksi Kustaanmiekan kasarmiin
-
24. toukokuuta 1918
Ensimmäiset rannikkotykistön koeammunnat suoritetaan kuuden tuuman Canet-kalustolla Harmajalla ja Santahaminassa
-
Kesäkuu 1918
Perustetaan Yleisesikunnan meriosasto
-
Heinäkuu 1918
Perustetaan Amiraaliesikunta, jonka nimi muuttuu myöhemmin samana vuonna Rannikkopuolustuksen esikunnaksi
-
3. marraskuuta 1918
Perustetaan Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys (RSHY)
Sotia edeltävä aika
-
1919
-
23. tammikuuta 1919
Perustetaan Suomen Kadettikoulu
-
12. heinäkuuta 1919
Vilho Petter Nenonen nimitetään Suomen Rannikkotykistön päälliköksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun maassamme käytetään nimitystä rannikkotykistö
-
1921
-
1921
Perustetaan Rannikkotykistön Kapitulanttikoulu
Koulu toimii ensimmäisen vuoden RT 1:n alaisuudessa ja itsenäistyy vuonna 1922
-
1922
-
1922
Rannikkotykistö saa oman virkapuvun
-
1923
-
16.1.1923
Rannikkotykistöön saadaan tarkastajan virka
Vuosina 1923-1925 rannikkotykistössä oli rannikkotykistön tarkastajan virka. Rannikkotykistön tarkastajan tehtävänä oli valvoa aselajin koulutuksen tasoa ja vastata aselajin kehittämisestä sekä suorituskyvystä. Rannikkotykistön v.t. tarkastajana toimi vuosina 1923-1925 rannikkopuolustuksen päällikkö, kenraalimajuri Kaarlo Kivekäs. Hän aloitti tehtävässä 16.1. 1923 ja jatkoi siinä kunnes PVM virka sotaväessä toteutettujen muutosten seurauksena lakkautettiin. Lakkautus koski vain rannikkotykistön tarkastajan virkaa, tykistön ja jalkaväen tarkastajien tehtävät jatkuivat muutoksien jälkeen.
Aselaji sai oman tarkastajan uudelleen vuoden 1967. Tuolloin rannikkotykistö eli uutta nousukauttaan ja käyttöön oli saatu uutta asekalustoa sekä laskin- ja tulenjohtovälineet.
-
1924
-
1924
Perustetaan Meripuolustuksen Esikunta
Rannikkotykistön ja Laivaston esikunnat yhdistyvät Meripuolustuksen Esikunnaksi. Esikunta toimii Rannikkopuolustuksen päällikön alaisena.
Rannikkotykistön muodosti kolme rykmenttiä sekä Saaristomeren alueella toimiva Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Lisäksi rannikkotykistöön kuului kaksi kiinteää ilmatorjuntapatteria, jotka sijaitsivat Suomenlinnassa ja Viipurissa.
Everstiluutnantti Väinö Valve määrätään rannikkotykistön komentajaksi.
-
1926
-
1926
Rankkiin valmistuu maamme ensimmäinen hajaryhmitetty patteri saarella olevien tykkien hajauttamisen myötä
Maamme ensimmäinen jo rakentamisaikana hajautettu patteri puolestaan valmistuu samoihin aikoihin niin ikään Rannikkotykistörykmentti 2:n alueelle Kirkonmaalle. Hajaryhmittäminen käynnistää uuden vaiheen rannikkotykistön linnoittamisessa, joka tähän asti on pohjautunut venäläisoppeihin.
-
1926
Rannikkotykistön 10-vuotisohjelma julkaistaan
Ohjelman julkaisu oli ensimmäinen rannikkotykistölle laadittu pitkän aikavälin suunnitelma. Aselajia oli analysoitu aiemmin muun muassa nk. Enckellin Rannikkopuolustuskomiteassa vuonna 1922 sekä vuonna 1926 laaditussa Puolustusrevisionin mietinnössä.
-
1927
-
1927
Kadettikoulun merikadettiosaston yhteyteen perustetaan rannikkotykistölinja
-
28.5.1927
Rannikkotykistö ja Laivasto yhdistetään ja syntyy meripuolustuksen esikunta
-
1930
-
1930
Ensimmäinen Rikaman torni valmistuu Kaunissaareen
-
3.10.1930
Annetaan asetus Merisotakoulun perustamisesta
Meripuolustuksen kapitulanttikoulu liitetään vastaperustettuun Merisotakouluun.
-
1933
-
1933
Mäkiluotoon valmistuu 305/52 O-patteri
-
1.7.1933
Meripuolustuksen nimeksi muuttuu Merivoimat
-
1934
-
12.5.1934
Kuivasaaren järeän patterin peruskivi muurataan, kunnialaukaukset ammutaan Mäkiluodosta
-
11. syyskuuta 1934
Isosaaressa vietetään Torpedokoeaseman avajaisia
-
1937
-
9.7.1937
Vallisaaren räjähdys
Vuonna 1919 Vasikkasaaressa tapahtui suuri räjähdys. Aiemmin, vuonna 1906, niinikään linnoitetulla saarella, Kuninkaansaarella, oli sattunut ruutikellarin räjähdys. Helsingin linnoitussaarten suuret räjähdykset saavat nyt surullista seuraa heinäkuisena päivänä vuonna 1937, jolloin Vallisaaressa tapahtuu valtava räjähdys.
-
1938
-
1938
Örön linnakkeelta siirretään kaksi 305/52 O-tykkiä Säkkijärven Ristiniemelle
-
1938
Rannikkotykistössä tehdään ampumateknisiä uudistuksia, yhtenä näistä on keskiö
Keskiö kehittyi vasta jatkosodan aikana. Talvisodassa keskiö oli jo toiminnassa jonkinlaisessa muodossaan, alkuaskeleet kehitystyöhön otettiin 1930-luvun lopulla.
Talvi- ja jatko-sota
-
31. elokuuta 1939
Lomakielto puolustusvoimien kantahenkilökunnalle
-
1. syyskuuta 1939
Rannikkotykistö siirtyy suojajoukkoryhmitykseen
Merivoimiin kuulunut rannikkotykistö siirtyy rauhan ajan suojajoukkoryhmitykseen yhdessä laivaston kanssa. Ahvenanmaan puolustukseen tarkoitetut Polkupyöräpataljoona ja Kanuunapatteri saavat kutsun kertausharjoituksiin. Muutama päivä tämän jälkeen Rannikkolaivaston aluksista suurin osa siirtyy Saaristomerelle. Toimet tähtäävät Ahvenanmaan puolustukseen.
-
10. syyskuuta 1939
Rannikkopuolustus jakautuu lohkoihin ja lohkot alalohkoihin
-
10. lokakuuta 1939
Ylimääräiset harjoitukset (YH) käynnistyvät
-
4. marraskuuta 1939
Saariston linnoittamista suunnitellaan vallitsevan tilanteen vuoksi tehostettavaksi
Konkreettinen sodanuhka aikaansai myös useita suunnitelmia saariston linnoittamisen tehostamiseksi. Oheinen suunnitelma jäi luonnokseksi ja esimerkiksi Gyltö linnoitettiin vasta 1960-luvulla. KANSALLISARKISTO
-
30. marraskuuta 1939
Klo 6.50 Neuvostoliitto käynnistää sotatoimet ja talvisota syttyy
Suomi julistetaan tasavallan presidentin julistuksella kello 13.30 sotatilaan
-
1. joulukuuta 1939
Russarön taistelu
-
1. joulukuuta 1939
Päämaja saa Valtioneuvoston luvan Ahvenanmaan miehittämisestä
-
1. joulukuuta 1939
Neuvostojoukot valtaavat Suursaaren, suomalaisjoukot vetäytyvät Haapasaareen
-
6. joulukuuta 1939
Taipaleen taistelu
-
14. joulukuuta 1939
Utön taistelu
-
18.-19. joulukuuta 1939
Saarenpään taistelu
-
1940
-
13. maaliskuuta 1940
Talvisota päättyy kestettyään 105 vuorokautta
-
23. maaliskuuta 1940
Hankoniemestä tulee Neuvostoliiton vuokra-alue osana rauhanehtoja
-
1941
-
25. kesäkuuta 1941
Jatkosota syttyy
-
16. heinäkuuta 1941
Vihollinen hyökkää Morgonlandetiin
-
26. heinäkuuta 1941
Bengtskärin taistelu
Perjantaina 25.7. 1941 Örön linnakkeella oli järjestetty juhla- ja ajanvietetilaisuus, jonka ohjelmassa oli mm. laulua, soittoa, puheita, taitovoimisteluesitys sekä yhteislaulua. Tilaisuudessa esiintyi myös Rannikkolaivaston näyttelijäseurue. Tilaisuuden jälkeen linnakkeen väki hajaantui kukin tahoilleen ja viestikeskuksen päivystävä miehistö vietti aikaansa korttia pelaten. Kesäinen ilta hämärtyi ja kortinpeluu jatkui, kunnes äkisti klo 1.06 vartiomiehistö ilmoitti kuulevansa Bengtskärin suunnalta ammuntaa.
Kuuntele oheisesta linkistä mitä Bengtskärissä tapahtui. Linkin kertomus on Örön pääradistina taistelun aikana toimineen Esko V. Koskelinin muistiinpanoihin perustuva puhe, jonka hän piti vuonna 1993.
-
29. elokuuta 1941
Taisteluosasto Miettinen suorittaa Teikarsaaren valtauksen
-
2.-3. marraskuuta 1941
Koiviston saarten valtaus
Neuvostojoukot vetäytyivät Koivistonsaarille 2.9.1941. Yksi saariryhmän saarista oli Koivistonsaari, jossa sijaitsi järeästi linnoitettu Saarenpään linnake. Neuvostojoukot kuitenkin vetäytyivät saarilta jo syksyn aikana.
Marraskuun 1941 alussa suomalaisjoukot nousivat maihin tyhjältä näyttävälle Koivistonsaarelle. Oheisessa katsauksessa kuvataan mikä saarella odotti suomalaisia.
-
1942
-
2. tammikuuta 1942
Neuvostojoukot valtaavat Suursaaren
-
21. maaliskuuta 1942
Taisteluosasto Pajarin komentaja antaa käskyn Suursaaren valtauksesta. Taistelussa 27.3.-28.4. Suursaari vallataan neuvostojoukoilta
-
28. maaliskuuta 1942
Suursaaressa järjestetään valtausparaati
-
4. huhtikuuta 1942
Suomalaiset valtaavat Tytärsaaren
-
4. kesäkuuta 1942
Ylipäällikkö Mannerheim täyttää 75 vuotta. Ylipäällikön syntymäpäivästä tulee uusi puolustusvoimain lippujuhlapäivä.
-
8.-9. heinäkuuta 1942
Somerin taistelu
TAISTELU SUOMENLAHDEN SOMERISTA
Somerin taisteluun osallistuneet miehet nimesivät joukkonsa Somerin hyypiöiksi. Hyypiöllä on useampia merkityksiä, ja yksi niistä tarkoittaa pöllöä. Kun koolla oli useita taistelun veteraaneja, puhuivat miehet hyypiöitten parvesta.
Hyypiöt muistelivat usein taistelua ja kunnioittivat monin tavoin kaatuneiden aseveljiensä muistoa. Hyypiöiden toimesta Ulko-Tammioon kiinnitettiin heinäkuussa 1972 taistelun muistolaatta. Hyypiöt myös kertoivat muistojaan kameralle ja niitä tallensi Tuomisaari-yhtiö. Kustannuksista vastasi – ketkäs muut kuin – Somerin hyypiöt.
Yksi haastattelujen pohjalta tehty dokumenttielokuva on Taistelu Suomenlahden Somerista-elokuva.
Katso tästä dokumenttielokuva Somerin aseveljet – Kamppailu Suomenlahden Somerista (1 h 16 min)
-
1944
-
20. kesäkuuta 1944
Kirkonmaan miinavarasto räjähtää
-
22. kesäkuuta 1944
Koivistonsaarilla oleva Rannikkotykistörykmentti 2 evakuoidaan
-
5. syyskuuta 1944
Aselepo Neuvostoliiton kanssa astuu voimaan
-
15. syyskuuta 1944
Saksalaiset käynnistävät operaatio Tanne Ostin – maihinnousun Suursaareen
-
29. syyskuuta 1944
Neuvostoliitto perustaa Porkkalanniemen alueelle merisotilaallisen tukikohdan 50 vuoden ajaksi
-
2.10.1944
Everstiluutnantti Martti Miettinen nimitetään Mannerheim-ristin ritariksi
-
21.12.1944
Korpraali Viljo Vyyryläinen nimitetään Mannerheim-ristin ritariksi
Sotien jälkeinen aika
-
2. maaliskuuta 1945
Ylipäällikkö vastaanottaa Valvontakomissiolta kirjeen, jossa rannikkomme tykkimäärille ja -kaliibereille asetetaan tiukat ehdot
Valvontakomissio määrää Suomelle tiukat ehdot koskien rannikkotykkien määrää, sijoittelua ja kaliiberia. Vedenjakajaksi muodostuu Neuvostoliitolle vuokrattu Porkkalanniemi.
Määräysten mukaan Porkkalan länsipuolelle saa jäädä 92 tykkiä, joiden kaliiberia ei määritellä. Porkkalan itäpuolella saa olla 48 kpl kaliiberiltaan maksimissaan 120 mm tykkiä. Asemistaan poistettavat tykit varastoidaan Parolaan ja Kyminlinnaan tarkoitusta varten perustettuihin Merivoimien keskusvarikoihin. Varastoitaessa putkien suut tulee olla länteen päin. Suomalaiset noudattavat saamiaan määräyksiä ja Valvontakomission määräys mitätöityy vasta Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Tykkejä aletaan sijoittaa takaisin 1940-luvun lopulla ja Porkkalan itäpuolelle vasta 1950-luvulla.
-
1. toukokuuta 1945
Rauhanehtojen mukaisen miinanraivauksen tulee käynnistyä merialueilla
Välirauhansopimus velvoitti Suomen raivaamaan merialueet vapaiksi miinoista neuvostoliittolaisten antamien määräysten mukaisesti. Raivausta toteuttamaan perustettiin seitsemän osastoa ja näissä oli yhteensä 14 laivuetta. Seitsemästä raivaajaosastosta neljä koostui rannikkotykistöyksiköistä kootuista miehistä. Miehiä oli melko tarkasti vaaditut 2 000, samoin alusten määräksi saatiin lähes vaatimusten mukainen 200.
-
5.12.1948
Suomenlinnassa avataan Rannikkotykistömuseo
-
1952
Katajaluodolle perustetaan rannikkotykistön koeampuma-asena
-
1. joulukuuta 1952
Rannikkotykistö siirtyy osaksi Maavoimia
Puolustusvoimissa tapahtunut uudelleenorganisointi merkitsi rannikkotykistön siirtymistä Merivoimista Maavoimiin. Rannikkotykistön siirtoon Merivoimista osaksi Maavoimia vaikutti useat tekijät, näistä yhtenä syynä oli sotavuosien johtosuhdekokemukset. Myös Neuvostoliiton sekä sen liittolaisten laajentunut valta-asema Suomenlahdella vaikutti siirtoon – Suomenlahden turvallisuuspoliittinen asetelma oli jälleen muuttunut. Siirto Maavoimiin mahdollisti myös rannikkotykistöaselajin teknillisen kehittämisen käynnistymisen.
-
1953
152 mm Canet-tykkien modernisointi käynnistyy
Tampellan aseosasto modernisoi rannikkotykistön tuonaikaisen pääaseen eli kuuden tuuman Canet-tykin (152/45 C). Modernisoinnissa putket valmistettiin NiCr-teräksestä, joka kestää tärinää edeltäjiään paremmin. Uudistettu tykkimalli tunnetaan nimellä 152/50 T.
-
1. tammikuuta 1953
Perustetaan Rannikkopataljoona
-
1955
-
17.9.1955
Porkkalan vuokra-alue päätetään palauttaa Suomelle ennenaikaisesti
-
1958
-
4. kesäkuuta 1958
Rykmentit saavat omat joukko-osastolippunsa
Joukko-osastojen liput ovat merensinisiä, kuten rannikolla toimivalle taholle hyvin sopiikin. Aselajitunnukset ovat lippujen kulmissa keltaisina ja keskellä olevassa viisisakaraisessa bastionissa on kunkin joukko-osaston oma tunnus.
-
1959
Rannikkotykistö siirtyy kolmen saapumiserän järjestelmään
-
1960
-
1. toukokuuta 1960
Rannikkotykistö siirtyy tykistön tarkastajan johtoon
Pääesikunnan tykistöosastoon perustetaan rannikkotykistötoimisto meripuolustuksen tarkastajan ja meripuolustusosaston lakkauttamisen seurauksena.
-
1962
Järeät patterit ”palaavat” Kuivasaareen ja Isosaareen
Puolustuksellisten meritorjuntaohjusten hankintaan ei ole vielä mahdollisuuksia ja patterit soveltuvat hyvin myös maahanlaskujen torjuntaan.
-
1963
Hangon edustalle asennetaan ensimmäiset vedenalaisen valvonnan laitteet
-
1963
Rannikkotykistön käyttöön hankitaan uusia väyläohjuksia
-
1964
Vaasan Rannikkopatteristo siirtyy Suomenlinnasta Vaasaan
Lue tästä lisätietoja Vaasan Rannikkopatteristosta -
1966
Suomi jaetaan seitsemään sotilaslääniin. Samalla uusi aluejako kumoaa edellisen kolmen divisioonan aluejaon. Uusi aluejako selkiyttää merivalvonnan alueellista vastuunjakoa. Rannikkotykistön joukko-osastot alistetaan sotilaslääneille seuraavasti:
Kotkan Rannikkopatteristo Kaakkois-Suomen Sotilaslääniin
Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti ja Hangon Rannikkopatteristo Etelä-Suomen Sotilaslääniin
Turun Rannikkotykistörykmentti Lounais-Suomen Sotilaslääniin
Vaasan Rannikkopatteristo Pohjanmaan Sotilasläänin esikuntaan
-
10. lokakuuta 1966
Ehdotus T-54-panssarivaunun tornin uusiokäytöstä esitellään Pääesikunnan tykistöteknillisessä toimistossa
-
1967
-
1967
Rannikkotykistöstä itsenäinen aselaji
-
1. tammikuuta 1967
Pääesikunnan rannikkotykistötoimistoon perustetaan 1.1.1967 rannikkotykistön tarkastajan virka
Rannikkotykistön tarkastajina toimivat:
1967 Eversti Väinö Karvinen
1967 Eversti Veikko Vuorela
1969 Eversti Veikko Veranen
1976 Eversti Alpo Kantola
1979 Eversti Pentti Aulaskari
1985 Eversti Jukka Karvinen
1987 Eversti Juhani Niska
1992 Eversti Risto Sinkkonen
1994 Eversti Jorma Vuohelainen
-
1967
Neuvostoliitosta ostetaan P-15 Termit -ohjuksia sekä tulenjohto- ja ampumajärjestelmä. Meritorjuntaohjus 66 otetaan Suomessa käyttöön rannikkotykistössä ja laivastossa 1960-luvun lopulla.
-
27.6. 1967
Gyltön linnake vastaanottaa ensimmäiset alokkaat
Korppoon saarelle perustettiin uusi linnake, joka sekä helpotti Utön linnakkeen onnetonta tilannetta (linnakkeen rakennukset olivat ala-arvoisessa kunnossa ja koulutus oli jouduttu keskeyttämään) että toimi läntisenä etuvartiona Saaristomeren sylissä.
Uuden linnakkeen perustaminen ei ollut läpihuutojuttu, ja Gyltön rakentamista oli suunniteltu ja pohdittu jo 1950-luvulla. Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen siivittämänä Gyltön rakentamista kyettiin edistämään poliittisin perustein: sen avulla kyettäisiin osoittamaan puolustusvalmiutta myös lännestä tulevan hyökkääjän varalta. Sen ohella, että Gyltön linnake on maassamme ainoa sotien jälkeen rakennettu rannikkotykistön linnake, on se myös ainoa linnake, jonka rakentamiselle on ollut näin selkeä poliittinen pohja.
-
1968
Kuivasaareen asennetaan Rannikkotykistön digitaalinen ammunnanlaskin RADAL
-
1969
-
1969
Hästö-Busössä ammutaan ensimmäistä kertaa MTO-66-ohjus
-
1. syyskuuta 1969
Santahaminaan perustetaan Rannikkotykistökoulu
-
1971
Ensimmäinen 100 TK asennetaan Hangon Tulliniemeen
-
1972
-
1972
Julkaistaan Rannikkopuolustustoimikunnan mietintö RPT-72
1970-luvun alussa julkaistaan Rannikkopuolustustoimikunnan mietintö, joka viitoittaa aselajin tulevia vuosia. RPT-72 aloittaa aselajin voimakkaimman kehityskauden määrittelemällä kehitystoimet niin teknisesti, taloudellisesti kuin operatiivisesti. Mietintöä tuetaan parlamentaaristen puolustuskomiteoiden ohjeistuksilla.
-
29.9.1972
Rannikkotykistö siirtyy Suomenlinnasta Santahaminaan
-
1977
-
1977
Merivalvonnan johtosuhteiden ja kehittämisen työryhmä JOVA-77
-
1979
-
1979
Rannikon valvonta- ja laskinjärjestelmä RAVAL otetaan käyttöön
-
1979
Ensimmäinen FIKA-tulenjohtotutka (FIKA= Finska Kustartilleriet) asennetaan Isosaaren linnakkeelle
-
1980
-
1980
Ensimmäinen 130 TK prototyyppi koekäytössä Isosaaren linnakkeella
-
28. toukokuuta 1980
RAVAL-järjestelmä käytössä ensimmäistä kertaa
-
1987
-
1987
Perustetaan ensimmäinen MTO-85-meritorjuntaohjuspatteri
-
1990
-
1. tammikuuta 1990
Rannikkotykistökoulu liitetään joukkoyksikkönä Suomenlinnan Rannikkorykmenttiin
-
1993
-
1996
-
1996
Varusmieskoulutus käynnistyy Rankin linnakkeella ja Kuuskajaskarin linnake muutetaan valmiuslinnakkeeksi
-
1. heinäkuuta 1998
Rannikkotykistö ja Merivoimat liitetään yhteen ja syntyy Merivoimat
Samassa yhteydessä tapahtuu useita muitakin organisaatiomuutoksia ja -lakkautuksia. Vanhat joukko-osastot lakkautetaan ja muodostetaan kaksi uutta meripuolustusaluetta: merivoimapainotteinen Saaristomeren Meripuolustusalue Turun Rannikkorykmentistä ja Saaristomeren Laivastosta sekä rannikkotykistöpainotteinen Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlinnan Rannikkorykmentistä, Hangon Rannikkopatteristosta ja Suomenlahden Laivastosta.
Kotkan Rannikkopatteristo jatkaa toimintaa Kotkan Rannikkoalueena, Uudenmaan Prikaati liitetään Merivoimiin ja Rannikkotykistökoulu Merisotakouluun. Vaasan Rannikkopatteristo lakkautetaan 31.12.1998.