RAVAL

Rannikkotykistölle alettiin kehittää uutta keskuslaskinjärjestelmää 1970-luvulla. Aiemmasta RADAL-kalustosta oli saatu hyvää kokemusta. Uuteen järjestelmään haluttiin liittää myös merivalvontatoimintoja. Kehitystyön taustalla oli aiheeseen liittyviä tuoreita diplomi- ja tutkimustöitä.

Rannikkopuolustustoimikunnan mietinnön RPT-72 seurauksena saatiin tilausvaltuudet järjestelmän kehittämiseen. Järjestelmän kehitystyötä tehtiin Pääesikunnan rannikkotykistötoimiston ja sähköteknillisen osaston yhteistyönä. Yksityisellä puolella Nokia oli keskeinen yhteistyökumppani.

Järjestelmä sai kehitystyön aikana termeistä rannikkotykistön ammunnan ja valvonnan laskin lyhennetyn nimen RAVAL. Laitteistoon yhdistettiin valvonta- ja mittausvälineiksi ruotsalainen FIKA-tutkalaitteisto ja Nokian kehittämä laseretäisyysmittari. 

Laitteiston tietokoneohjelmien kehittäminen oli haastavaa. Ohjelmoinnissa käytettiin pohjana rannikkotykistöupseerien ampumateknillistä osaamista. Nokia vastasi varsinaisesta ohjelmoinnista. Laitteisto perustui DEC-prosessitietokoneeseen. Tietokonemuistin rajallisuus vaikutti siihen, että RAVALissa oli kaksi ohjelmaa toinen valvontaan keskittynyt ohjelma, jossa ampumamenetelmät olivat rajoitetut ja toinen varsinaiseen taistelutoimintaan sopiva monien pattereiden ampumaohjelma.

Hanke onnistui hyvin ja RAVAL-järjestelmä valmistui vuonna 1980. Ensimmäinen ammunta, jossa laitteisto oli käytössä, järjestettiin Russarön linnakkeella toukokuussa 1980. Laitteistoa kehitettiin edelleen 1980-luvun kuluessa.

Huonona puolena RAVAL järjestelmässä oli se, että laskenta- ja viestiyhteydet oli keskitetty yhteen kohteeseen. Mikäli se tuhotaan, ampumatoiminta lamautuu. RAVAL järjestelmää aloitettiin korvaamaan 1990-luvulla hajautetummalla RANTA patterilaskinjärjestelmällä.

Teksti: Mikko Meronen