MIEHET BENGTSKÄRISSÄ – TAISTELUSSA KAATUNEET

Bengtskärin taistelussa puhuttaessa esiin nostetaan usein (ansioista!) tietyt nimet ja sivulauseessa todetaan taistelun vaatineen 32 suomalaista kaatunutta. Mutta kaatuneista ei useinkaan puhuta sen enempää, ainakaan kaikista heistä. Olen koonnut alla olevaan tiedostoon tietääkseni kaikkien taistelussa kaatuneiden miehen tietoja. Taistelussa on aina todettu kaatuneen 32 miestä, mutta tapahtumia tutkittuani olen löytänyt 34 taistelun uhria. Tämäkään ei ehkä ole lopullinen luku, sillä osa haavoittuneista on saattanut menehtyä taistelussa saamiinsa vammoihin vasta jonkin ajan kuluttua, eikä tietoa kyetä enää selvittämään.

Taistelun aikaisissa tapahtumakuvauksissa on aukkoja eikä kaatuneista ole juuri tiedossa muuta kuin nimi. Olen pyrkinyt etsimään tietoa mahdollisimman laajalti, jotta pienistä muruista saataisiin koottua mahdollisimman eheä kokonaiskuva. Oma haasteensa on, että tietosuojan takia kaatuneiden kaikkia tietoja ei ole saatavilla.

Kaatuneet on esitelty aakkosjärjestyksessä. Esitystapoja olisi monia. Esimerkiksi Bengtskärin majakan Pro Patria-taulussa 29 kaatuneen nimet on järjestetty paikkakunnittain.

Joissakin artikkeleisssa taistelussa kaatuneiksi on esitetty vain ensimmäisen päivän uhrit. Olen tarkastellut taistelua kokonaisuutena, sillä taistelu kesti kaksi päivää. Osa historiankirjoituksesta ei taasen laske aluksilla kaatuneita Bengtskärissä kaatuneiksi, mutta yhtä lailla he osallistuivat samaan yksittäiseen taisteluun ja kaatuivat Isänmaan puolesta. Tänä päivänä puhuttaisiin yhteisoperaatiosta, johon osallistui maa-, meri- ja ilmavoimat. Vuosikymmeniä sitten tulkinta oli erilainen, mutta kaatuneiden määrää se ei muuta.

Valtaosa kaatuneista oli Kemiönsaarelta sen silloisista kunnista. Viimeisten ilmapommituksessa kaatuneiden ruumiit saatiin raunioista esiin vasta 1.8. ja heidät kyettiin lähettämään kotiseurakuntiin vasta tämän jälkeen. Osasta heistä löytyi vain ruumiinosia, sillä neuvostoilmavoimien suorittama kostoisku oli ollut todella raju. Kaatuneet on haudattu eri puolille Suomea. Lähes kaikista heistä löytyy kuolinilmoitus. Yksi kaatuneista jäi kateisiin mereen, mutta kaikki muut on haudattu sankarihautausmaahan ja yksi sukuhautaan. Mutta jotta asia ei ole liian yksinkertainen, on kolme kaatunutta ilmoitettu haudatuksi sankarihautausmaalle, joissa heitä ei kuitenkaan ole. Asian selvittely on työn alla.

AATOLA UNTO

17.9.1923 Suursaari-27.7.1941 Tykkivene Uusimaa/Bengtskär

Merimies Unto Aatola astui vapaaehtoisena palvelukseen Turun Laivastoasemalla helmikuussa 1941. Tiedot Aatolasta ovat niukkoja eikä hänen nimeään ole aiemmin mainittu taistelussa kaatuneiden joukossa. Unto Aatola oli vasta 17-vuotias, joten isä oli poikansa lähin omainen. Isä Onni Aatola palveli Merivartiolaitoksessa. Matruusi Unto Aatola haavoittui 26.7.1941 ja kuoli matkalla Sotasairaala 5:een. Hänet on haudattu Ruotsinpyhtään sankarihautaan Loviisan Strömforsiin. 

ANDREJEFF NIKOLAI

29.1.1916 Kyyrölä, Muolaa-27.7.1941 Bengtskär                                                

Seitsemänlapsisessa perheessä kasvanut maanviljelijä, kreikkalaiskatolinen Andrejeff oli kotoisin menetetyn Karjalan Muolaasta. Hänen äidinkielensä oli venäjä ja suomea hän puhui vain auttavasti. Varusmiespalveluksen hän suoritti 9/1937-8/1938 Karjalan Kaartin Rykmentissä. Talvisodan aikaan hän palveli Erllinen Pataljoona 4:ssä kaasusuojelumiehenä ja taistelulähettinä.  Hän meni naimisiin kesällä 1940 Anastasia Andrejevin kanssa. Andrejeff oli kirjoilla Kyyrölässä, mutta hänen asuinpaikkansa oli Dragsfjärd. Jatkosodassa sotamies Andrejeff palveli Hiittisten lohkolla. Nikolai Andrejeff kaatui Bengtskärissä taistelun toisena päivänä. Hänen nimeään ei löydy sankarihautausmaalta sen paremmin Muolaasta, Kyyrölästä kuin Dragsfjärdistä. Hänen kuolinilmoituksessaan todetaan hänet haudattavan Dragsfjärdin sankarihautaan, mutta seurakunnan rekisterien mukaan häntä ei kuitenkaan haudattu sankarihautaan tai koko hautausmaalle. Andrejeffin suvun mukaan hänet on haudattu 2.8.1941 Dragsfjädiin. On epäselvää, missä hänen viimeinen leposijansa on.

ANJALIN SAMULI

18.2.1911 Karuna -26.7.1941 Bengtskär       

Maatyömies Samuli Anjalin suoritti palveluksen 4/1932-3/1933 Erillisessä Hyökkäysvaunukomppaniassa. Talvisodan liikekannallepanon jälkeen hän palveli 13. Divisioonan huollossa ja jatkosodassa hänet määrättiin muodostettuun 4. Rannikkoprikaatiin. Bengtskärin taistelun aikana hän kuului Hiittisten lohkoon. Tykkimies Samuli Anjalin puolusti majakkaa sen sisältä. Hänen yrittäessään heittää kasapanosta majakan ikkunasta pihamaalle, vihollisen luoti surmasi hänet. Tykkimies Anjalin on haudattu kotiseurakuntansa Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

BJÖRKQVIST HELGE 

26.7.1913 Dragsfjärd -26.7.1941 Bengtskär

Siviiliammatiltaan valajana työskennellyt Björkqvist oli saanut armeijassa puhelinmiehen koulutuksen, sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Helge Björqkvist suoritti varusmiespalveluksen 1/1935-12/1935 Uudenmaan Rykmentissä. Jatkosodassa hän palveli 4. Rannikkoprikaatin III patterissa. Hän kaatui Bengtskärissä taistelun ensimmäisenä päivänä, 28-vuotispäivänään. Sotamies Björkqvist on haudattu kotikuntansa Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

COLLIN SIGURD                                          

29.12.1911 Karjaa-27.7.1941 Bengtskär        

Työmies Sigurd Collin oli naimisissa ja hänellä oli Aili-puolisonsa kanssa kolme lasta. Hän suoritti varusmiespalveluksen 7/1932-10/1933 Erillisessä rannikkotykistöpatteristossa. Talvisodassa hän palveli miinamiehenä Hangon lohkolla. Eri lähteissä hänen sukunimensä kirjoitusasu vaihtelee. Tässä tiedostossa hänen sukunimensä kirjoitetaan C-kirjaimella, kuten se on kirjoitettu sota-aikaisissa asiakirjoissakin. Myös sukuohjelmissa hänen nimensä kirjoitettiin C-kirjaimella. Jatkosodassa hän osallistui Bengtskärin taisteluun ja kaatui taistelun toisena päivänä. Tykkimies Sigurd Collin on haudattu Pyhän Olavin hautausmaan sankarihautausmaalle Karjaalle Raaseporiin.

ERIKSSON TORSTEN

10.12.1921 Kemiö-26.7. 1941 Bengtskär

Siviiliammatiltaan maanviljelijänä toiminut Torsten Eriksson astui varusmiespalvelukseen Rannikkotykistörykmentti 4:ään marraskuussa 1940. Hän sai tykkimiehenä erikoiskoulutuksen kahdentoista tuuman tykin suuntaajaksi. Eräissä lähteissä hänen palveluspaikakseen mainitaan Örön linnake, joka kuului 4. Rannikkoprikaatiin. Toisaalla hänen mainitaan olleen kirjoilla Hangon Ryhmän Hiittisten Lohkossa. Kaikki nämä toimivat samoilla vesillä ja Eriksson päätyi Bengtskäriin. Torsten Eriksson oli taistelun aikana Harry Bjelken johtaman ryhmän kanssa majakan ulkopuolella puolustamassa majakkaa ja ryhmä onnistui tuhota lähteestä riippuen neljätoista-seitsemäntoista neuvostosotilasta. Yksi omista, Hans Åberg, kaatui taistelun aikana ja ryhmän muut miehet vetäytyivät takaisin majakkaan. Sotamies Torsten Erikssonin sota päättyi pian tämän jälkeen, sillä hän sai majakassa vihollisen luodin kaulaansa ja menehtyi. 19-vuotias nuori mies on haudattu kotikuntansa Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

ERVELIUS LENNART

27.5.1922 Kemi-26.7.1941 Bengtskär

Hammasteknikko-oppilas Lennart Ervelius astui palvelukseen 7/1940 Helsingin Laivastoasemalla ja hänet määrättiin Täydennyspataljoonaan, jossa hän sai viestikoulutuksen. Bengtskärin taistelun aikana hän palveli matruusina tykkivene Uusimaalla. Hän haavoittui 26.7. taistelun aikana ja putosi alukselta mereen. 19-vuotiaan nuoren miehen ruumista ei löydetty.

Hänen nimeään ei erikseen löydy sotapäiväkirjoista, mutta on todennäköistä, että hän kaatui omien luotiin aluksilta vastahyökkäykseen lähetetyn iskuosaston noustessa maihin ja osan majakkasaaren puolustajista luultua näitä vihollisiksi. Sama kohtalo oli iskuosaston johtajana toimineella vänrikki Åsvikilla ja matruusi Aatolalla.

Erveliuksen kaatumispäivässä on poikkeavuuksia lähteestä riippuen. Kemin kirkkoherranvirastolle toimitetussa todistuksessa kuolinpäivämääränä on 26.7., joten olen poiminut sen tähän hänen menehtymispäiväkseen. Erveliuksen nimi löytyy Laivaston Muistoristiltä, mutta hautaa tai muuta muistopaikkaa hänellä ei Laivaston Muistoristin lisäksi ole.

HOLLMING HANS    

7.3.1923 Helsinki-27.7.1941 Panssarilaiva Ilmarinen/ Sotasairaala 5           

Hans Hollming suoritti varusmiespalveluksensa vapaaehtoisena Turun Lohkolla joulukuusta 1939 alkaen. Hänet komennettiin aliupseerikurssille (RAUK) 14.5.-16.7.1940. Tämän jälkeen hän palasi opiskelemaan ja tammikuussa 1941 hän siirtyi Merisotakouluun Reserviupseeriosastolle laivajaokseen. RAUK:in aikaan hän oli kirjoilla Turun Lohkolla ja sittemmin Ahvenanmaan puolustuksessa. 15.12.1940, jolloin hän palasi opiskelujen tiimellyksestä Merisotakouluun, hän siirtyi Rannikkotykistörykmentti 1:een. Kurssin päätyttyä 11.5.1941 joukko-osastoksi tuli Rannikkolaivasto. Hänet ylennettiin 17.7.1941 vänrikiksi reservissä.

Bengtskärin taistelun aikana vänrikki Hans Hollming palveli Panssarilaiva Ilmarisella. Hän haavoittui 26.7. Bengtskärin taistelun aikana ja menehtyi seuraavana päivänä Sotasairaala 5:ssä. 18-vuotiaana menehtyneen Hans Hollmingin isä oli Suojeluskuntalaivaston päällikkönä 1920-30-luvuilla toiminut kommodori Svante Hollming. Hans Hollmingin nimeä ei ole aiemmin mainittu taistelussa kaatuneiden joukossa. Vänrikki Hollming on haudattu Helsinkiin Hietaniemen sankarihautausmaalle.

HOLMSTRÖM EDGAR              

26.5.1921 Kemiö-26.7.1941 Bengtskär

Maanviljelijä Edgar Holmström astui varusmiespalvelukseen Rannikkotykistörykmentti 4:ään helmikuussa 1941. Hän sai kiväärimiehen koulutuksen. Heinäkuussa 1941 hän palveli Örön linnakkeella, josta hän päätyi Bengtskäriin. Holmström asettui hyökkäyksen alettua ulos kannetun, noin kolme metriä majakan ovesta sijaitsevan konekiväärin taakse ja yritti saada konekivääriä toimimaan. Hän sai osuman vihollisen konepistoolisarjasta ja menehtyi majakan puolustusta johtaneen luutnantti Fred Lutherin käsivarsille[ii]. Tykkimies Edgar Holmströmin varusmiespalvelus ja elämä päättyi 20-vuotiaana kaatumiseen. Hänet on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

IILAMO (IDSTRÖM) ILMARI     

23.8.1896 Helsinki-27.7.1941 Tykkivene Hämeenmaa/Bengtskär

Ilmari Iilamo astui palvelukseen 2/1919 Meripataljoonaan. Hän palveli 1.5.1926 alkaen Rannikkolaivastossa konemestarina ja 1.6.1928 hänet asetettiin erikoisasemestarin vakanssille. Tykkivene Hämeenmaan ylikonemestari, sotilasmestari Ilmari Iilamo kaatui neuvostojoukkojen lentokoneiden tulituksessa. Hänet on haudattu Naantalin sankarihautausmaalle.

KAITALA MARTIN    

24.10.1916 Kemiö-26.7.1941 Bengtskär

Kalastaja Martin Kaitala suoritti varusmiespalveluksen 11/1937-11/1938 Rannikkolaivastossa. Hän sai matruusin sähköteknisen erikoiskoulutuksen panssarilaiva Väinämöisellä. Talvisodassa hän palveli Rannikkotykistörykmentti 1:ssä ja Osasto Kiveliössä. Hän osallistui taisteluihin Vatnuorissa ja Muhulahdessa.   Kesäkuussa 1941 Kaitala määrättiin 4. Rannikkoprikaatiin konekiväärimieheksi ja heinäkuussa Bengtskäriin. Hänen kaatumisensa yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Matruusi Martin Kaitala on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

KAJANDER ARMAS  

23.5.1910 Dragsfjärd-26.7.1941 Bengtskär

Kahden lapsen isä ja työmies Armas Kajander suoritti asepalveluksen 9/1931-9/1932 1.Erillisessä Merilentolaivueessa saaden lentosotamiehen sotilasarvon. Heinäkuussa 1941 hän oli 4. Rannikkoprikaatissa Örön linnakkeella, josta hänet siirrettiin Bengtskäriin. Taistelun alettua Nurmen, Virtasen ja Kajanderin Madsen-ilmatorjuntatykki vikaantui ja miehet havaitsivat muutaman metrin päässä asemasta vihollisen kypäriä, joten päättivät he paeta uimalla. Asemaan syystä tai toisesta jäänyt Kajander menehtyi vihollisen surmatessa hänet pistimellä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Helmi ja kaksi lasta. Sotamies Armas Kajander on haudattu Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

KALENIUS ALFRED   

7.9.1908 Karjaa-27.7.1941 Bengtskär                                         

Muonamies Alfred Kalenius suoritti varusmiespalveluksensa Jalkaväkikoulutuskeskus 7:ssä. Palvelus alkoi 4/1929 ja hänet vapautettiin terveydellisistä syistä 8/1929. Jatkosodassa hän palveli 4. Rannikkoprikaatissa. Tykkimies Kalenius haavoittui Bengtskärin taistelussa ja menehtyi taistelun toisena päivänä yhdessä velipuolensa Arnen kanssa majakan pommituksessa romahtaneiden välipohjien alle. Alfredilla ei ollut puolisoa eikä lapsia. Hänen lähin omaisensa oli veljensä Albert. Sotamies Alfred Kalenius on haudattu Mustion sankarihautausmaalle Raaseporiin.

KALENIUS ARNE                        

24.10.1910 Karjaa-27.7.1941 Bengtskär       

Puuseppä Arne Kalenius oli Alfred Kaleniuksen velipuoli. Alfredin äiti kuoli vuonna 1909. Isä-Ernst meni uudelleen naimisiin ja viisilapsiseen perheeseen syntyi vielä poika, Arne. Hän suoritti varusmiespalveluksen 3/1940-3/1941 jalkaväkikoulutuskeskus 7:ssä. Sotamies Arne Kalenius sai kiväärimiehen erikoiskoulutuksen. Alfred oli naimisissa ja hänellä oli Siiri-puolisonsa kanssa kolme lasta. Sekä Alfred että Arne menehtyivät taistelun toisena päivänä majakan välipohjien romahtaessa ja miesten jäädessä raunioihin. Sotamies Arne Kalenius lepää velipuolensa lailla Mustion sankarihautausmaalla Raaseporissa.

KARLSSON SVEN                       

25.10.1911 Dragsfjärd-26.7.1941 Bengtskär

Metallityömies Sven Karlsson astui varusmiespalvelukseen 13. Prikaatiin kesäkuussa 1940 ja varusmiespalvelus oli suoritettu toukokuun 1941 lopussa. Hän sai kiväärimiehen erikoiskoulutuksen. Reilut kaksi viikkoa kotiutumisensa jälkeen hänet määrättiin 4. Rannikkoprikaatiin, josta hän päätyi Bengtskäriin. Hänen sotataival katkesi kaatumiseen taistelun ensimmäisenä päivänä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Hjördis ja kaksi lasta.  Sotamies Sven Karlsson on haudattu Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

KORELIN MIKAEL                                      

3.1.1912 Muolaa, Kyyrölä-27.7.1941 Bengtskär                      

Maalari Mikael Korelin suoritti varusmiespalveluksensa 3/1933- 5/1934 Karjalan Kaartin rykmentissä. Hänellä oli heitinmiehen ja korkeussuuntaajan erikoiskoulutus. Liikekannallepanon jälkeen hän palveli Erillinen pataljoona 4:ssä kuusi kuukautta ja 24 päivää ja osallistui useisiin taisteluihin. Huhtikuun 1940 lopulla hänet lomautettiin toistaiseksi. Jatkosodan aikaisia palvelustietoja ei löydy, mutta oletettavasti hän palveli muutaman muun muolaalaisen kanssa rannikkotykistössä ja oli näin ollen kirjoilla joko Hiittisten lohkolla tai Örön linnakkeella. Korelinin ohella myös taistelussa kaatuneet Uusivuori ja Andrejeff olivat kotoisin Muolaasta ja kaikki kolme miestä päätyivät talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä sijoitetuiksi Kemiönsaarelle. Mikael Korelin kaatui taistelun toisena päivänä, oletettavasti välipohjien romahduksen seurauksena. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Klaudia ja tytär. Korpraali Mikael Korelin haudattiin Kemiön sankarihautausmaalle. Hänen sankarihautaansa ei kuitenkaan löydy hautausmaalta.

KOSKINEN REINO    

16.7.1915 Halikko-26.7.1941 Bengtskär

Maatyömies Reino Koskinen suoritti varusmiespalveluksen 4/1937-3/1938 Uudenmaan Rakuunarykmentissä kotiutuen rakuunana. Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 14:sta ja osallistui muun muassa Taaperniemen, Summan, Näykkijärven, Honkaniemen ja Viipurinlahden taisteluihin.  Jatkosodassa hän palveli 4. Rannikkoprikaatissa Örön linnakkeella, josta hänet siirrettiin Bengtskäriin. Bengtskärissä hän toimi konekiväärimiehenä. Sotamies Reino Koskinen kaatui taistelun ensimmäisenä päivänä ja hänet on haudattu kotikuntansa Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

LILJEBERG HARALD 

28.11.1912 Hiittinen-27.7.1941 Bengtskär  

Kalastaja Harald Liljeberg taisteli kotivesillään, sillä hän oli kotoisin Hiittisistä. Hän suoritti varusmiespalveluksensa 1. Erillisessä Rannikkopatteristossa Russarön ja Örön linnakkeilla 12/1933-11/1934. Liikekannallepanon jälkeen tykkimies Liljeberg palveli talvisodassa Turun Lohkolla ja jatkosodassa meri- ja ilmavalvontamiehenä Örön linnakkeella 4. Rannikkoprikaatissa. Hän menehtyi ilmapommituksessa yöllä 26.-27.7. Häntä jäi kaipaamaan puoliso Signe. Tykkimies Harald Liljebergin ruumis lepää hänen kotikylänsä Hiittisten sankarihautausmaalla Kemiönsaarella.

LINDSTRÖM BIRGER                            

20.2.1918 Dragsfjärd-26.7.1941 Bengtskär

Metallityömies Birger Lindström suoritti varusmiespalveluksen 11/1939-5/1941 Rannikkotykistörykmentti 1:ssä ja Turun Lohkolla. Jatkosodan alla hänet määrättiin 4. Rannikkoprikaatiin. Tykkimies Birger Lindström kaatui Bengtskärissä taistelun ensimmäisenä päivänä ja hänet on haudattu kotikuntansa Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

MANNERMAA JUHO                           

22.10.1913 Kestilä-26.7.1941 Panssarilaiva Ilmarinen/Bengtskär

Maanviljelijä Juho Mannermaa suoritti varusmiespalveluksen Helsingin Komennuskomppaniassa ajalla 6/1935-5/1936. Hän sai kiväärimiehen erikoiskoulutuksen. Talvisodassa hän osallistui Kuhmon taisteluihin. Toukokuun 1941 alussa hän värväytyi laivastoon ja Bengtskärin taistelun aikaan hän palveli panssarilaiva Ilmarisella. Matruusi Juho Mannermaa kaatui taistelun ensimmäisenä päivänä Ilmariseen kohdistuneen ilmahyökkäyksen aikana. Hänet on haudattu Kestilän sankarihautausmaalle Siikalatvaan.

NUPNAU BERTEL                      

26.10.1919 Saksa/Helsinki-26.7.1941 Bengtskär/sairaalalaiva Seagull

Filosofian ylioppilas Bertel Nupnau suoritti varusmiespalveluksensa 1/1940-1/1941 Jalkaväkikoulutuskeskus 7:ssä. Talvisodan aikana hän palveli muun muassa Jalkaväkirykmentti 9:ssä ja Polkupyöräpataljoona 8:ssa. Hän osallistui Vilaniemen taisteluihin talvisodan loppuvaiheessa. Sotilasarvoltaan Bertel Nupnau oli alikersantti. Bengtskärin taistelun aikana hänen yksikkönsä oli oletettavasti Merivoimien Esikunta. Alikersantti Nupnau haavoittui Bengtskärissä kuolettavasti osallistuttuaan saaren eteläosan puhdistukseen vihollisista. Sitkeästi kivenkoloihin ja rantakivikkoon piiloutuneet neuvostosotilaat eivät antautuneet helpolla. Alikersantti Nupnau siirrettiin (rauhan aikana Tasavallan presidentin jahtina toimineelle) sairaalalaiva Seagullille, jossa hän menehtyi vammoihinsa. Hänet on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

NYSTRAND HILDING

11.4.1917 Kemiö-26.7.1941 Bengtskär         

Maanviljelijä Hilding Nystrand suoritti varusmiespalveluksen 5/1938-4/1939 Uudenmaan Rykmentissä saaden kiväärimiehen koulutuksen. Talvisodassa hän palveli Polkupyöräpataljoona 8:ssa ja jatkosodassa Hiittisten Lohkolla. Korpraali Nystrand oli Bengtskärissä rantavahtina neuvostojoukkojen rantautuessa. Ei ole varmaa, mitä hänelle tapahtui, sillä tiedot hänen kohtalostaan ovat vaihtelevia. On mahdollista, että hän – luullessaan sumun seasta rantautuvia aluksia saksalaisiksi – jopa auttoi näitä rantautumaan, jonka jälkeen hänet surmattiin pistimellä. Aikalaiskertomuksien mukaan Nystrandin todetaan rynnänneen majakkaan huutaen ryssien olevan saarella. Joka tapauksessa hän kaatui taistelun ensihetkinä. Korpraali Hilding Nystrand on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

RUUDA TOIMI                                       

16.11.1912 Lavansaari-28.7.1941 Panssarilaiva Ilmarinen/Sotasairaala

Lavansaarella syntynyt kalastaja Toimi Ruuda astui asepalveluksen 2/1940 Rannikkolaivaston koulutuskeskuksessa Turussa ja hänet siirrettiin samana päivänä Helsingin Laivastoasemalle. Kantakortti ei kerro varusmiespalveluksen päättymispäivää. 26.5.1940 hänet siirrettiin Täydennyspataljoonaan ja 11.10.1940 panssarilaiva Ilmariselle. Matruusi Toimi Ruuda haavoittui 26.7. Ilmariseen kohdistuneessa pommituksessa vakavasti päähän ja hartioihin menehtyen vammoihinsa seuraavana päivänä. Hänet siirrettiin sotasairaalaan Turkuun, jossa hän menehtyi vammoihinsa. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Irja ja kaksi lasta. Hänet on haudattu Kymin sankarihautausmaalle Kotkaan.

SANDBERG MIKAEL  

18.10.1912 Nauvo-26.7.1941 Bengtskär

Maatyömies Mikael Sandberg suoritti varusmiespalveluksensa 4/1934-3/1935 Uudenmaan Rykmentissä. Aliupseeri Sandberg palveli talvisodassa Pataljoona Ehrnroothissa ja jatkosodan alussa Örön linnakkeella. Hän kaatui Bengtskärin taistelun ensimmäisenä päivänä. Hänellä oli Helmi-puolisonsa kanssa yksi lapsi. Alikersantti Mikael Sandberg on haudattu Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

SJÖBLOM ONNI                                         

29.9.1904 Kemiö-27.7.1941 Bengtskär

Puutarhuri Onni Sjöblom suoritti asevelvollisuutensa 10/1924-9/1925 2. Erillisessä Konekiväärikomppaniassa. Talvisodan aikana hän toimi kiväärimiehenä Polkupyöräpataljoona 8:ssa ja jatkosodassa kaatumiseensa asti 4. Rannikkoprikaatissa. Hän menehtyi neuvostoliittolaisten ilmapommituksen sortaessa välipohjia miesten niskaan. Ilmapommituksen aikaansaamat tuhot majakassa olivat rajuja ja ruumiiden etsiminen raunioista oli vaikeaa. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Margit ja kolme lasta. Korpraali Onni Sjöblom on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

SOHLMAN ARTUR   

30.10.1913 Kemiö-27.7.1941Bengtskär

Työmies Artur Sohlman suoritti asepalveluksen Uudenmaan Rykmentissä 5/1935-4/1936. Talvisodassa hän palveli kiväärimiehenä Polkupyöräpataljoona 8:ssa. Jatkosodassa hän palveli 4. Rannikkoprikaatissa Örön linnakkeella ja toimi kiväärimiehenä kaatumiseensa asti. Arthur Sohlman kaatui majakkaan kohdistuneessa ilmapommituksessa 27.7. Häntä jäi kaipaamaan puoliso ja yksi lapsi. Tykkimies Artur Sohlman on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

STEN ANTON                                        

29.5.1921 Björköby-26.7.1941 Bengtskär

Kalastaja Anton Sten astui varusmiespalvelukseen helmikuussa 1941, sijoituspaikkanaan Rannikkotykistörykmentti 4. Bengtskärin taistelun aikana Osasto Kaikkoseen kuulunut sotamies Sten eteni osaston mukana kohti majakkaa, mutta kaatui kalliolohkareiden takaa tulittaneen vihollisen luotiin. Hän kuoli ampumahaavoihinsa taistelun ensimmäisenä päivänä. Hänet laskettiin Pohjan kirkkomaahan 29.7.1941, mutta häntä ei siunattu. Tämä on hieman erikoista, mutta mahdollisesti hänen kaatumisilmoituksensa ei ole mennyt perille tai hänen tiedoissaan oli puutteita. Hänestä löytyy kuolinilmoitus 5.8.1941, jossa hänen leposijansa todetaan olevan tuntematon. Hänestä lähetettiin marraskuun alussa uusittu kaatumisilmoitus, jonka jälkeen hänet kaivettiin 11.11.1941 ylös ja siirrettiin Pohjan hautausmaalta kotiseurakuntansa Björköbyn hautausmaalle Mustasaareen sukuhautaan.

UUSIVUORI (USCHANOFF) JAAKKO                            

8.8.1914 Kyyrölä-27.7.1941 Bengtskär

Työmies Jaakko Uusivuori suoritti asevelvollisuutensa ajalla 9/1935-8/1936 Polkupyöräpataljoona 1:n konekiväärikomppaniassa. Talvisotaan hän osallistui Erillinen Pataljoona 7:ssä. Jatkosodassa hän palveli Granholman linnakkeella, josta hänet siirrettiin Bengtskäriin. Hän kaatui 27.7. neuvostoliittolaisten ilmapommituksessa majakan välipohjien romahtaessa. Jaakko Uusivuori oli naimisissa ja hänellä oli puolisonsa Impin kanssa yksi lapsi. Pariskunta asui erillään. Korpraali Jaakko Uusivuori on haudattu Dragsfjärdin sankarihautausmaalle, mutta hänen hautaansa ei löydy sankarihautausmaalta eikä muualtakaan hautausmaalta.

VUORINEN LAURI    

3.9.1909 Kiikala-27.7.1941 Bengtskär

Maatyömies Lauri Vuorinen suoritti asepalveluksensa Polkupyöräpataljoona 1:ssä ajalla 3/1930-6/1931. Talvisotaan hän osallistui Jalkaväkirykmentti 14:sta kolmannessa konekiväärikomppaniassa ja jatkosodassa hän toimi Hiittisten lohkolla konekiväärialiupseerina ja konekiväärijoukkueen johtajana aina kaatumiseensa asti. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso ja kaksi lasta. Alikersantti Lauri Vuorinen on haudattu Kemiön sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle. 

ÅBERG HANS                                                

30.7.1916 Nauvo-26.7.1941 Bengtskär         

Maanviljelijä Hans Åberg suoritti varusmiespalveluksen 1. Erillisessä Rannikkotykistöpatteristossa ajalla 2/1938-1/1939. Hän sai meri- ja ilmavartiomiehen erikoiskoulutuksen Russarön linnakkeella. Talvisodassa hän palveli Turun Lohkolla Pensarin linnakkeella ja kuuluttuaan vuosia Turun Merisuojeluskuntaan hän toimi veneenkuljettajana sekä meripoliisina. Jatkosodassa hän palveli 4. Rannikkoprikaatissa ja osallistui Bengtskärin taisteluun. Harry Bjelken ryhmään kuuluneet korpraali Torsten Eriksson sekä sotamiehet Åberg ja Elis Gustavsson asettuivat majakan pohjoispuolelle asemiin. Miehillä oli yksi Lahti-Saloranta-pikakivääri, jolla he niittivät 14, eräiden lähteiden mukaan 17 vastustajaa. Åberg kaaduttua muut miehet vetäytyivät rakennuksen sisään. Tämä taistelu käytiin 26.7., mutta useissa lähteissä Åberg on ilmoitettu kaatuneeksi vasta seuraavana päivänä. Näin muun muassa sotilaspastorin taistelun jälkeen laatimassa kuolinilmoituksessa. On todennäköistä, että hän haavoittui 26.7. ja menehtyi seuraavana päivänä useita henkiä vaatineessa ilmapommituksessa, jossa surmansa sai useita taistelussa aiemmin haavoittuneita miehiä. Tykkimies Hans Åberg on haudattu Nauvon Sankarihautausmaalle Paraisille. 

ÅSVIK PAUL                                                     

4.3.1918 Viipuri-26.7.1941 Bengtskär

Opiskelija Paul Åsvik astui varusmiespalvelukseen Rannikkolaivastoon 6/1939 ja vapautettiin 12/1940. Hän sai viestialiupseerin ja -upseerin erikoiskoulutuksen. Hänet ylennettiin reservin vänrikiksi 1.4.1940. Bengtskärin taistelun aikana hän palveli Rannikkolaivastossa tykkivene Uusimaalla. Vänrikki Paul Åsvikin johdolla tykkiveneiden miehistä koottiin iskuosasto, joka laskettiin maihin laiturin pohjoispuolella. Åsvik ja yksi miehistön jäsen kaatuivat. On epäselvää, kaatuivatko he omiin vaiko vihollisen luoteihin, sillä saarella ei tiedetty iskuosastosta. Kadetti Paul Åsvik on haudattu Hietaniemen sankarihautausmaalle Helsinkiin.

ÖHMAN FREDRIK        

28.12.1918 Dragsfjärd-26.7.1941 Bengtskär

Maalari Fredrik Öhman astui varusmiespalvelukseen 9/1939 Uudenmaan Rykmenttiin ja vapautui 3/1941. Hän sai konekiväärimiehen erikoiskoulutuksen. Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 61:n kolmannessa konekiväärikomppaniassa ja osallistui muun muassa Wääräkosken ja Tervajoen taisteluihin. Korpraaliksi hänet ylennettiin 30.3.1940. Jatkosodan alussa hän palveli 4. Rannikkoprikaatissa Örön linnakkeella ja osallistui Bengtskärin taisteluun. Korpraali Fredrik Öhman kaatui taistelun ensimmäisenä päivänä ja on haudattu Dragsfjärdin sankarihautausmaalle Kemiönsaarelle.

ÖLANDER EDVIN                                      

4.10.1905 Västanfjärd-26.7.1941 Bengtskär

Maanviljelijä Edvin Ölander suoritti varusmiespalveluksensa Helsingin Komennuskomppaniassa 9/1925-9/1926. Hän sai kiväärimiehen erikoiskoulutuksen palvellen talvisodassa Polkupyöräpataljoona 8:ssa sekä Pataljoona Ehrnroothissa ja jatkosodassa Örön linnakkeella. Korpraaliksi hänet ylennettiin 26.4.1940. Hänellä ja puoliso Lennyllä ei arkistojen mukaan ollut lapsia. Edvin Ölanderin nimi on Dragsfjärdin sankarihautausmaan muistomerkissä, mutta hänet on haudattu samalla hautausmaalla toisaalla olevaan sukuhautaan.

ÖSTERLUND ARTUR

17.10.1910 Västanfjärd-27.7.1941 Bengtskär

Maanviljelijä Arthur Österlund suoritti varusmiespalveluksensa Jalkaväkikoulutuskeskus 7:ssä ajalla 3/1940-3/1941. Välirauhan aikana hänet siirrettiin Jalkaväkirykmentti 10:een ja sieltä Rannikkotykistörykmentti 5:een. Jatkosodan alla joukko-osastoksi tuli 4. Rannikkoprikaati ja Örön linnake. Arthur Österlundin sotataival päättyi taistelun toisena päivänä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Ellen ja seitsemän lasta. Sotamies Arthur Österlund on haudattu Dragsfjärdin sankarihautaan Kemiönsaarella.

Kiitokset:

Hanketta on tukenut taloudellisesti Kaatuneiden muistosäätiö, tuen avulla olen kyennyt uppoutumaan paikoin haastaviinkin penkomisiin sekä kiertämään lähes kaikki taisteluun liittyvät sankarihautausmaat. Kiitos ystäville, jotka ovat auttaneet kaukaisimpien sankarihautausmaiden hautojen kuvaamisissa. Suuri kiitos myös ystävälleni Ville Vänskälle, joka suoritti termistö- ja asiatarkastuksen ja opetti minulle taasen kerran sotilassanastoa sekä toi minut 2020-luvulle.

Lähteinä on käytetty Paula Wilsonin teosta Bengtskär – majakka, koti ja taistelutanner, sotapäiväkirjoja, kantakortteja ja sanomalehtiä.

Teksti: Johanna Pakola