Ylläppää

Ylläppään niemi sijaitsee seitsemän kilometriä Järisevänniemestä pohjoiseen. Matkaa Taipaleen jokisuuhun Ylläppäänniemeltä on 11 kilometriä. Niemi on ulkomuodoltaan täsmälleen samanlainen kuin etelämpänä oleva Järisevänniemi. Ainoastaan mittasuhteet ovat toiset: Ylläppääniemi on noin kilometrin pituinen ja myös suunnilleen kilometrin levyinen. 1930-luvun kartan mukaan niemenkärki kasvaa sekametsää. Lähellä on Ylläppään kylä peltoaukeineen.

Ylläppään patteria ei RT 3:n rauhanajan kokoonpanossa vielä ollut. Niemi sopi erittäin hyvin tulenjohtotarkoitukseen. Sieltä pystyi tähystämään rannan suunnassa Järisevään ja aina Saunaniemeen asti. Ylläppäähän rakennettiinkin 1930-luvun lopulla betoninen tulenjohtotorni. Tykkipatteri varustettiin lopullisesti vasta talvisodan alettua. Patterin toinen 120-millisistä tykeistä tuotiin Mustaniemen patterilta, toinen Järisevästä.

Neuvostojoukot yrittivät 11.2.40 koukata jäitse Järisevän patterin ohi tavoitteenaan Ylläppäänniemi. Hyökkäys tapahtui noin pataljoonan voimin. Vihollisella oli käytössään 13 lumikiitäjää ja 4–5 hyökkäysvaunua. Hyökkäys torjuttiin neljän rannikkopatterin ja yhden kenttätykkipatterin yhteistoiminnalla. Järisevän linnake havaitsi etenevän osaston ja ampui sitä 120-millisillään 6–7 kilometrin etäisyydelle noin tunnin ajan. Ylläppään rannikkopatteri avasi tulen vajaan kuuden kilometrin etäisyydeltä ja tulitti hyökkääjää liikeammuntamenetelmällä ampuen yhteensä 93 kranaattia. Ylläppään kenttätykkijaos yhtyi torjuntaan. Konevitsan kuuden tuuman eteläpatteri kulutti hyökkääjää aloittaen hakuammunnan noin 16 kilometrin etäisyydellä ja päästen tarkkaan vaikutusammuntaan patterilta nähden loittoneviin maaleihin hieman yli 18 kilometrin ampumaetäisyydeltä. Kaarnajoen patteri yhtyi ammuntaan, kun hyökkääjä tuli sen kantaman piiriin. Osasto joutui tykistötulen ja Ylläppään lähipuolustuksen vuoksi kääntymään vajaan puolen kilometrin päässä Ylläppäänniemestä.

Jatkosodan aikana Ylläppäähän sijoitettiin kolmitykkinen 6 tuuman Canet-patteri. Kaksi tykkiä sijoitettiin talvisodan aikaisiin asemiin, kolmas uuteen asemaan. Taisteluammuntoja patteri suoritti vain kesäkuussa 1944, jolloin se tulitti Sortanlahden edustalle pyrkinyttä alusosastoa.

Ylläppään venäjänkielinen nimi on nykyään Tseremuhino. Neuvostoaikana on Ylläppäänlahden rannalle rakennettu Laatokan laivaston korjaustelakka. Telakka-alue on suljettua aluetta vielä nykyäänkin. Heikki Karttusen mukaan telakan työntekijät ovat purkaneet Ylläppään patterin kenttälinnoitteiden puutavaran omiin tarkoituksiinsa.

Ylläppäänniemen korkea ja lujaa tekoa oleva tulenjohtotorni on yhä paikallaan korkean maatöyrään päällä asutusalueen reunassa. Tornin teräsovet ovat poissa. Tornin sisällä ei enää ole portaita, joten ylös ei pääse kiipeämään. Tulenjohtotornin ympärillä on pommikuoppia. Maasto laskee jyrkästi tornilta rantaan mentäessä. Aivan rannassa ovat tykkiasemien jäänteet. Talvisodan aikaiset, noin 30 metriä toisistaan olevat asemat ovat nykyään mitään sanomattomia kivikasoja. Kolmas, pelkästään jatkosodan aikana käytetty asema on tänä päivänä vain vedellä täyttynyt kaivanto.

Teksti: Erkki Marttila