Vanhankylänmaa
KANSALLISARKISTO
Vanhankylänmaan linnoittaminen käynnistyi vuonna 1940 ja 3/152/45 C-patteri valmistui jatkosodan alkuun mennessä. Kaksi tykeistä siirrettiin Satamaniemestä ja yksi Humaljoelta. Vanhankylänmaa toimi Suursaaren valtauksen tukeutumisalueena ja sotien jälkeen saareen tukeutui miinanraivaustyötä tehneet laivueet. Muun muassa emäaluksena toiminut Suomen Joutsen oli tuolloin Vanhankylänmaan vesillä.
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS
Jatkosodan jälkeen kuuden tuuman tykkikalusto poistettiin saarelta ja tilalle tuotiin alkuun 4/76/Itk/31RT sekä myöhemmin 4/76/Itk/16-V. Vuonna 1958 linnakkeelle asennettiin kolme 152/50 T-tykkiä, jotka ovat asemissaan edelleen. Vickers-patteri purettiin 1980-luvun loppupuolella.
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS
Vanhankylänmaan tilat koettiin koulutuslinnakkeelle sopimattomiksi ja varusmieskoulutus linnakkeella päättyi syksyllä 1947 yksikön siirtyessä joulukuun 1947 alkuun mennessä Rankin linnakkeelle. Vanhankylänmaa muutettiin tällöin vartiolinnakkeeksi. Marraskuussa 1949 Vanhankylänmaassa käynnistyi meritähystyspalvelu ja hallinnollisesti sekä vartiolinnake että merivalvonta-asema olivat Kirkonmaan linnakkeen alaisia.
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS
Vuonna 1960 merivalvonta siirrettiin Haapasaareen valmistuneeseen uuteen merivalvonta-asemaan ja Vanhankylänmaa jäi tyhjilleen. Saaren vartioinnista vastasi Haapasaaren merivalvonta-aseman miehistö. Vuonna 1994 saari liitettiin valtakunnan sähköverkkoon.
JOHANNA PAKOLA
1980-luvun puolessa välissä varusmiesosastot ryhtyivät linnoittamaan saarta ja 1990-luvun alussa Vanhankylänmaassa oli valmiina kaksijaoksinen it-tykkiasema, Kv-kranaatinheitinasemat, uusia miehistösuojia ja lähipuolustusasemia. Myös saaren tulenjohtotorni peruskorjattiin. Viimeinen kertausharjoitus Vanhankylänmaassa järjestettiin 1995 ja kaikilla kolmella kuuden tuuman tykillä suoritettiin tykistöammunnat. Viimeiset laukaukset tykeillä ammuttiin seuraavana vuonna, kun Haapasaaressa järjestettiin Kotkan Rannikkopatteriston sotilasvala.
JOHANNA PAKOLA
Vanhankylänmaan nykyisten kuuden tuuman Tampella-tykkien vaiheita:
I-tykin putken numero on 714. Putki on valmistettu Obuhovin tykkitehtaalla vuonna 1913. Vuonna 1918 tykki siirrettiin Ahvenanmaalle Mellantorpin linnakkeelle, vuonna 1919 Turkuun (varastoon), vuonna 1931 tykin todetaan olleen Isosaaressa, loppuvuodesta 1937 Kaarnajoella, syksyllä 1940 Miessaaressa ja vuonna 1958 se asennettiin nykyiseen asemaansa Vanhankylänmaahan.
II-tykin putken numero on 204. Putki on valmistettu Obuhovin tykkitehtaalla vuonna 1905. Vuonna 1918 tykki oli Isosaaressa, jossa sen raportoitiin olevan vielä vuonna 1939. Vuonna 1942 tykki oli Laatokalla Mantsinsaarella ja vuonna 1944 Ylisenauvilassa. Vuonna1958 se asennettiin nykyiseen asemaansa Vanhankylänmaahan.
III-tykin putken numero on 447. Se on valmistettu Obuhovin tykkitehtaalla vuonna 1903. Vuonna 1918 tykki oli Ahvenanmaalla Frebbenbyn linnakkeella, vuonna 1919 Turussa (varastoituna), vuonna 1931 sen todetaan olleen Suomenlinnassa, loppuvuodesta 1937 Kaarnajoella, vuosina 1940-1944 Miessaaressa ja seuraava maininta löytyy vuodelta 1958, jolloin se asennettiin nykyiseen asemaansa Vanhankylänmaahan.
Viimeinen vuosiluku kunkin tykin siirron osalta on varma, muilta osin tiedot on poimittu Juha Joutsin laatimasta luettelosta, jossa tiedot ovat niiltä vuosilta kun tykin tiedot on mainittu, aina kyse ei siis ole siirtovuodesta vaan vuodesta, jolloin tykkikantakirjaa on päivitetty.
Saari tyhjennettiin vuonna 2014, mutta se on yhä suljettu sotilasalue, jota käyttävät useat harjoitusjoukot.
Käytetyt lähteet:
Tirronen Uolevi, KotRPsto, Kotkan Rannikkopatteristo 1918-1993. Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry 1994
Haapasaari – menneisyys ja nykyaika, Haapasaariseura 1981
Aapo Tokkolan muistelut