Sydänkylä
Virolahdella sijaitsevaan Sydänkylään sijoitettiin välirauhan aikana kaksitykkinen kuuden tuuman patteri. Alueella suoritettiin mittauksia 3.5.1940 ja kesäkuussa tehtiin päätös käynnistää raskaan patterin linnoitustyöt. Tykit päätettiin sijoittaa Tiilikalliolle ja Vesikonvuorelle. Töiden arvioitiin kestävän 4,5 kk ja maksavan 2 350 000 markkaa. Lokakuussa ykköstykin aseman betonointityöt olivat käynnissä ja kakkostykin asemalla suoritettiin louhintoja.
Sydänkylään sijoitettiin Suur-Mustassa olleet kaksi 152/45 C-tykkiä. Sinne tykit oli siirretty Satamaniemestä. Sydänkylään oli suunnitteilla useampiakin rakennuksia patterin toiminnan tueksi, mutta rakennuksista vain miehistöparakki ennätettiin saada valmiiksi.
Sydänkylän patterin kalustolaukaukset ammuttiin maaliskuussa 1941. Patterin määrävahvuus 16.6. 1941 oli viisi upseeria, 38 aliupseeria ja 101 miestä. Lisäksi patterilla oli neljä lottaa. Jatkosodan sytyttyä Sydänkylän patteri ampui ensimmäiset laukauksensa 29.6. kello 06.40. Patteri miehitettiin pääosin paikallisella miehistöllä. Omana erikoisuutena voidaan todeta, että patterin vääpelinä toimi hetken aikaa mies, jonka maille tykkiasema oli rakennettu.
Tiilikallion tykin sijainti todettiin huonoksi ja se päätettiin siirtää Eerikkälään Virolahden kirkon tuntumaan. Uuteen asemaan rakennettiin hirsiperusta ja tykki oli asemissaan vain kuusi päivää siirtopäätöksen jälkeen. Vajaan kuukauden aikana tykillä ammuttiin yli 166 kranaattia, kun samaan aikaan Sydänkylään jäänyt toinen tykki oli saanut vain kaksi tulikomentoa. Tilanne Virolahden edustan merialueella muuttui vihollisen poistuttua Pukkiosta. Tämä merkitsi myös Sydänkylän yksitykkisen patterin jäämistä osin tarpeettomaksi. Molemmat tykit siirrettiin Virolahdelta Säkkijärven Santajoelle. Alueelle ei enää tämän jälkeen sijoitettu kiinteää rannikkotykistöä.
Sydänkylän tykkien tietoja:
Putken numero 715. Valmistettu 1913/Obuhovin tykkitehtaalla.
Putki 715 on ollut ainakin seuraavilla pattereilla (vuosiluku perustuu kirjallisuudesta löytyneisiin tietoihin, kyse ei aina ole siirtovuodesta): 1918 Mellantorp, 1919 Turku (varastoituna?), 1931 Asevarikko 1/Suomenlinna, 1939 Satamaniemi, Suur-Musta, 1941 Sydänkylä, 1941 Santajoki, 1941 Puumala, 1957 Mäkiluoto, 1958 Katajaluoto
Putken numero 264. Valmistettu 1900 Obuhovin tykkitehtaalla.
Putki 264 on ollut ainakin seuraavilla pattereilla: 1918 Helsingin maalinnoituksen patterilla numero 114, 1931 Asevarikko 1/Suomenlinna, 1939 Satamaniemi, 194X Suur-Musta, 1941 Sydänkylä, 1941 Santajoki, Hyvinkää (tykki on ilmeisesti yhä olemassa)
Lähteet: Kaakonkulma 31.10.1 ja 14.11. 2012, Olli Kauhasen kaksiosainen artikkeli Sydänkylän tykit, tykkien tiedot Juha Joutsin laatimasta tykkiluettelosta