Siirry sisältöön

Sortavala

Pohjoisen Laatokan kaunis pikkukaupunki oli rykmentille tärkeä paikka koko sen olemassaolon ajan. Rykmentin esikunta oli Sortavalassa vuoteen 1939 saakka. Rykmentin pienet tukiosatkin toimivat alkuvaiheessa siellä. Yhteysliikenne Valamoon ja Mantsinsaaren suuntaan hoidettiin koko 1920-luvun Sortavalan matalasta satamasta. Rykmentillä oli tavoitteena siirtää tukitoiminnat Lahdenpohjaan. Vaiheittainen siirtyminen alkoi käytännössä vuonna 1932, jolloin Merikomppania muutti Lahdenpohjaan. Esikunta jatkoi kuitenkin toimintaansa Sortavalassa vuoden 1939 lokakuuhun, jolloin se Laatokan Meripuolustuksen esikunnan nimellä aloitti toimintansa Lahdenpohjassa.

Sortavalan satama vuonna 1927.
SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO

Sortavalassa esikunta sijoitettiin aivan alkuvaiheessa erilaisiin pienaluksiin. Näistä merkittävin oli Valamon luostarilta pakkovuokrattu s/s Valamo. Kesällä 1918 otettiin Evankelisen Seuran talo kasarmikäyttöön. Syksyyn 1919 mennessä esikunta siirtyi kreikkalaiskatolisen pappisseminaarin tiloihin. Molempia kansankirkkoja edustavat tilat sijaitsivat lähes kaupungin keskustassa. Varikkokomppania ja Merikomppania sijoittuivat aluksi tilapäissuojiin ja satamassa oleville aluksille. Syksyllä 1920 ne siirtyivät ns. reservikasarmille Sortavalan lounaisosaan lähelle rautatieasemaa. Alueella oli aiemmin ollut Viipurin Rykmentin osia, jotka siirrettiin sieltä Haminaan. Reservikasarmille sijoittui myös esikunnan tykistöteknillinen toimisto. Rykmentin esikunnan pääosan sijoituspaikaksi vakiintui 1920-luvun alusta alkaen rakennus Raatihuoneenkatu 15:ssa.

Valamonkatu 1:ssä sijaitsi Rannikkotykistörykmentti 3:n Etappi. Talo tunnettiin myös nimellä Munkin talo.
LAATOKAN PUOLUSTUKSEN PERINNEARKISTO

Esikunnan ja osin muidenkin joukkojen sijoittuminen pikkukaupungin keskustaan lienee ollut sosiaalisesti ajateltuna miellyttävä asia. Rykmentti antoi oman värinsä vanhan Sortavalan elämään. Rykmentin upseeristo oli tuttu näky satamaa lähellä sijaitsevalla hotelli Seurahuoneella. Tämä komea funkkistyylinen rakennus on pystyssä tänäkin päivänä ja toimii majoitusliikkeenä nimellä ”Dom ofizerof” eli upseeritalo.

Teksti: Erkki Marttila