Sortanlahti

”Sortanlahti, luonnonoikku, Laatokan länsirannikolla, vertansa vailla oleva suojaisa satama- ja ankkuripaikka. Hyvä oli sinne kalastajan ja merimiehen tulla myrskyävältä mereltä, yöllä tai päivällä. Majakka niemen päässä ja loisto 325 metriä pitkän aallonmurtajan kärjessä takasivat turvallisen tulon” kirjoittaa reservin laivaston luutnantti Urpo Peltola helmikuun 21. päivänä 1992 ilmestyneessä Pyhäjärvi VPL –lehdessä. Peltola on viettänyt lapsuutensa Sortanlahdessa.  

Majakka oli Niemen päässä, jota kutsuttiin siellä olleen tulliaseman mukaan Tulliniemeksi. Hevosenkengän muotoisen Sortanlahden pohjoispuolella, Tulliniemeä vastapäätä oli Polvananniemi. Suojaisesta satamasta on matkaa Konevitsan saarelle noin seitsemän kilometriä. Luostarisaaren yhteysliikenne hoidettiin siis luonnollisista syistä juuri Sortanlahdesta käsin. Rauhan vuosina pieni hinaaja Vakava puuskutti tässä tehtävässä. Rannikkotykistöllä oli Sortanlahden satama-alueella käytössään Etapiksi kutsuttu huoltorakennus.

Sortanlahdessa toimi talvisodan aikana Kannaksen Lohkon esikunta. Tukikohtaa suojasi lähipuolustusosasto, jonka pääaseistuksena olivat Tulliniemeen ja Polvananniemeen sijoitetut kevyet kenttätykkijaokset. Kantaman ja ampumasektoreiden puolesta Sortanlahden satama-alueelle olisivat tarpeen vaatiessa pystyneet ampumaan Konevitsan molemmat kuuden tuuman rannikkopatterit. Myös Konevitsan eteläkärkeen sijoitettu kevyt rannikkopatteri olisi äärikantamallaan kyennyt häirintäammuntaan aina Sortanlahteen asti.

Sortanlahden satama koki erikoisen vaiheen jatkosodan aikana kesällä 1942. Saksalais-italialainen 42 alusta käsittävä laivasto-osasto sijoitettiin Sortanlahteen. Osaston tavoitteena oli sulkea Leningradin saartorengas myös Pähkinänlinnanlahden osalta. Saksalaisten ja italialaisten aikeet eivät onnistuneet ja operaatio lopetettiin lokakuuhun 1942 mennessä. Se seuraus entisten aseveljiemme aktiivisuudesta kuitenkin oli, että muuten rauhallinen Sortanlahti joutui vihollisen jatkuvan ilmatoiminnan kohteeksi. Esimerkiksi elokuussa 1942 Sortanlahtea pommitettiin 32 kertaa. Pommituksissa kaatui myös runsaat 20 saksalaista, jotka haudattiin VPL Pyhäjärven sankarihautausmaalle.

Nykyinen Sortanlahden satama on vaatimaton jäänne Suomen aikaisesta edeltäjästään. Alueen venäjänkielinen nimi on Vladimirovka. Satama on aallonmurtajineen vielä jäljellä, samoin aallonmurtajan päässä oleva loisto. Itse satama-alue on kokonaan suljettua sotilasaluetta. Konevitsan luostarin kutsuviisumilla liikkuvat matkailijat pääsevät alueelle noustakseen luostarin yhteysalukseen. Satama-altaassa lojuu muutama osin uponnut alus. Jokunen alus on käytössäkin.

Sortanlahden pieneksi muuttuneen laivastotukikohdan käytössä on tänäkin päivänä pari suomalaisten aikanaan rakentamaa parakkia. Sen sijaan neuvostoaikana rakennettu suuri miehistökasarmi seisoo nykyään täysin tyhjänä ilman ainuttakaan ikkunaruutua.

Teksti: Erkki Marttila