Mustaniemi

Mustaniemeä ei hevin niemeksi erota. Se on noin kilometrin levyinen kohouma itäisen Karjalan Kannaksen muuten miltei suorassa rantaviivassa. Tosin Mustaniemen rannassa erottuu pienen pieni niemen nysäkin. Suurpiirteisistä kartoista ei hahmotu, kumpaa ”niemeä” kartoittaja lie nimellään kunnioittanut. Mustaniemi on suunnilleen Käkisalmen ja Konevitsan puolivälissä.

Mustaniemen patterin varustelu eteni aivan saman kaavan mukaan kuin Järisevänkin. Ensin vuonna 1919 patterille asennettiin kaksi 75 mm tykkiä. Tämä kevyt kalusto vaihdettiin seuraavana vuonna Ahvenanmaalta tuotuihin 120 mm Armstrong-tykkeihin. Kaksitykkinen patteri sijoitettiin lähelle rantaa. Tykkien perussuunta oli koillinen. Ampumasektori oli puoliympyrä ja vain edessä olevan ulapan suuntaan.

Sotia edeltäneenä aikana Mustaniemi oli vartiolinnake, jossa oli vakituisesti vain noin kymmenen hengen miehitys. Talvisodan alla patteri miehitettiin ja saatettiin täyteen valmiuteen. Koska kuitenkin lähempänä rintamaa olevalle Ylläppään niemelle rakennettiin kiireellä patteri talvisodan jo alettua niin toinen Mustaniemen 120-millisistä tykeistä siirrettiin sinne.

Jatkosodan aikana Mustaniemeen sijoitettiin kaksitykkinen kuuden tuuman Canet-patteri. Vanhoja, lähellä rantaa olleita heikkorakenteisia ja kevyemmälle kalustollekin tehtyjä tykkiasemia ei kuitenkaan nyt käytetty, vaan patteri sijoitettiin kenttälinnoitettuihin asemiin yli kilometri taaempana olevan, jyrkästi nousevan maatöyrään päälle. Asemista suoritettiin jatkosodan aikana lähinnä koulutusammuntoja. Ainoaksi taisteluammunnaksi jäi kesäkuussa 1944 tapahtunut neuvostojoukkojen tiedustelualuksen karkottaminen Mustaniemen edustalta.

Nykyään Mustaniemen entiselle patterialueelle johtaa läheisestä Motornojen (entinen Vuohensalo) kylästä ajokuntoinen tie. Itse Mustaniemi on venäläisessä kartassakin säilyttänyt Suomen aikaisen nimensä. Kaunis koivikko kasvaa vanhalla patterialueella aivan Laatokan rannassa. Tykkien avoasemat sijaitsevat 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Tykkiasemat pulttikehineen ovat aivan ehjiä, vaikkakin runsaan aluskasvillisuuden peitossa. Betoniset ampumatarvike- ja miehistösuojat ovat myös ehjiä ja miltei kuivia. Kasemattien käytävillä on soraa. Teräsovia ei Mustaniemen tykkiasemissa ole ollut. Puuovista on jäljellä vain ruostuneita saranantynkiä. Yhtä miehistösuojaa ovat todennäköisesti kalastajat käyttäneet majoitustarkoitukseen.

Mustaniemen linnakkeen laiturista on jäljellä vain rantakiveystä. Rannalta löytyy myös piikkilankaesteiden sykkyröitä. Jatkosodan aikainen patterialue sijaitsee Mustaniemeen Vuohensalosta tulevan tieuran varressa jo paljon ennen alkuperäistä linnakealuetta. Maajyrkänteen päällä olevalta patterialueelta löytää vielä eteläisemmän tykkiaseman perusrakenteita. Lisäksi löytyy runsaasti kenttälinnoitteiden jäänteitä ja juoksuhautoja.

Teksti: Erkki Marttila