Mustamaa

Pukkion ja Kirkonmaan raskaat ja järeät patterit eivät kyenneet suojaamaan niiden välistä laivaväylää, joten niiden väliin tarvittiin uusi patteri. Kenraali Valveen johtaman komitean päätös asiasta tehtiin 6.2.1939 ja uuden patterin paikaksi määräytyi Mustamaa. Tarkoitus oli sijoittaa sinne kaksi 152/45 Canet-tykkiä.

Talvisodan päätyttyä Mustamaa oli lähellä uutta valtakunnanrajaa ja uusi maantieteellinen sijainti nopeutti saaren linnoittamista suuresti. Suurin osa saaressa yhä olevista linnoitteista on valmistunut välirauhan sekä jatkosodan alun aikana. Saarella on myös jokunen iso luola. Omana erikoisuutena Mustamaan yhdyshaudat on pääosin tehty kallioon.

Jatkosodan syttyessä linnakkeen vahvuus oli noin 500 miestä. Linnakkeen aseistuksena oli 3/152/45 Canet-tykkiä, 2/40/35 Bofors-ilmatorjuntatykkiä ja lähitorjuntaan 2/75/50 Canet/Obuhov, 2/57/58 Nordenfelt, 4/47/40 Obuhov sekä 8 x 7,92 kk 08-08.

Jatkosodan alkuaika Mustamaassa oli kiivasta tykistötaistelua noin 13 kilometrin päässä sijaitsevan, nyt neuvostoliittolaisten hallussa olevan Pukkion kanssa. Taisteluihin osallistui myös Sydänkylän patteri. Vihollisuudet Mustamaan alueella laantuivat elokuussa 1941 ja saaren kantalinnoittamista kyettiin jatkamaan.

Kantalinnoitteiden ohella Mustamaahan valmistui lukuisia rakennuksia: kasarmeja, sotilaskoti, toimisto, varastoja jne. Kaikkiaan Mustamaassa oli enimmillään noin 70 rakennusta.

Sotavuodet vaativat Mustamaassa talvisodan aikana seitsemän ja jatkosodan aikana neljä kaatunutta. Jatkosodan loppuajan saari toimi linnakkeiston esikuntana, eikä se joutunut enää vihollisuuksien kohteeksi. Saarella toimi sotavuosina myös alokaskoulutuspatteri.

Jatkosodan päätyttyä saarelta poistettiin rauhansopimuksen velvoittamana kaikki 120 mm ja sitä suurempi kalusto. Alokaskoulutusta varten saarelle sijoitettiin 4/76 Itk/31-patteri. Vuoteen 1948 ajoittuu kaksi merkkipaalua: tuolloin eteläkalliolla olleella patterilla ammuttiin viimeiset rannikkotykistön ammunnat ja samaisena vuonna saarella toimi Mustamaan supistettu kansakoulu. Alokaskoulutus siirtyi vuonna 1949 Mustamaasta Kirkonmaalle ja Rankkiin ja Mustamaasta tuli vartiolinnake.

Täysin autioksi ei Mustamaa silti jäänyt. Suur-Pisin merivartioasema siirtyi vuonna 1950 Mustamaahan ja toimi siellä vuoteen 1958 asti, jolloin asema siirtyi Santioon.

Mustamaa on tämän jälkeen toiminut harjoitusalueena ja on yhä sotilasaluetta.

Teksti: Johanna Pakola

Keskeisimpänä lähteenä on Olli Kauhasen 1983 laatimaa Mustamaan muistio.