Murikka

Murikanniemi sijaitsee runsaat kolme kilometriä Käkisalmen kaupungista koilliseen. 1930-luvulla rakennetulta Waldhoffin selluloosatehtaan alueelta on Murikkaan matkaa runsas kilometri. Itse Murikanniemi on vain vähäinen pullistuma Laatokan rannassa. Alue on 1930-luvulla kasvanut matalaa sekametsää.

Arvi Koljosen mukaan Murikan kevyen patterin 75 mm tykit kuljetettiin paikalle jo ennen juhannusta 1918. Tykkien mukana tuotiin 18 laatikkoa eli yhteensä 180 kappaletta laukauksia. Vakinaisen miehityksen patteri sai saman vuoden syyskuussa. Patteria rakennettiin vankityövoimalla syksyyn 1918 asti. Vangit säilytettiin ”Koitto”-nimisellä laivalla, joka aina yöksi ajoi Käkisalmen satamaan. Rakennuksia Murikassa ei ensi alkuun ollut. Vartiohenkilöstön asunnoksi siirrettiin Puutsaaresta munkkien kalasauna ja varastoksi Sortanlahdesta erään proomun pömpeli.

Rykmentin raportti kesäkuulta 1919 kertoo Murikan patterista: ”Käkisalmen patteri n:o 1 Käkisalmen väylän varrella, joka on varustettu kahdella 75 m/m Zenit tykillä puolustaa mainittua väylää sekä ranta-aluetta Ruotsaaren sekä Mustaniemen välillä. Patteri on yhteydessä Sortavalaan puhelimella, ei kuitenkaan suoraan vaan Käkisalmen ja Sortavalan puhelinkeskuksien kautta. Patterilla on nyt rakennettu rintasuojus, hirsillä vahvistettu, sekä tähystysasema ja on kokoonlaitettu asunto 20 miehelle sekä yhdelle upseerille. Asunto sijaitsee patterin välittömässä läheisyydessä. Ampumatarvekellari, rakennettu puusta löytyy kyllä, mutta on liian heikko. Patteri – on yhdistettynä (Käkisalmen) kaupunkiin osittain huonossa kunnossa olevalla tiellä, joka tulisi korjata. – Kaksi konekivääriä löytyy sitä paitsi patterilla. Maihinnousua Käkisalmen väylän varrella on tuskin pelättävissä, syystä, että väylän syvyys ei salli syväkulkuisten laivojen läpikulkua. Patteri on taistelukuntoinen ja upseerin komennon alla.”

Murikan kevyt patteri oli sijoitettu niemen rantaan. Kymmenisen kilometriä kantavien tykkien perussuunta oli koillinen. Sektoria oli vain meriammuntoihin. Sotia edeltäneenä aikana Murikka oli vartiolinnake, jossa oli vakituisesti vain noin kymmenen hengen miehitys. Talvisodassa Kurkijoen Lohkoon kuulunut Murikan patteri suoritti partiointia ja valvontaa jäätyneellä Laatokalla ja häiritsi rannikkotykkien tulella hyökkääjän ilmapommittajia. Tykkikalusto ja ampumatarvikkeet siirrettiin Konevitsaan maaliskuun 1940 alkupuolella. Muu materiaali evakuoitiin sodan päätyttyä. Jatkosodan aikana ei Murikassa ollut patteria.

Nykyään Murikan entinen patterialue on yksityiskäytössä ja sivullisilta suljettu. Paikan venäjänkielinen nimi on Rogovoi. Tykkiasemien ja ammuskellarien jäänteet on raivattu pois rakennusten tieltä. Teuvo Rönkkönen kävi paikalla kesällä 2000 ja pääsi vielä tekemään havaintoja Murikan tykkiasemien jäännöksistä. Rönkkösen mukaan toisen tykkiaseman paikalla on komea suomalaisten piirustusten mukaan tehty hirsihuvila. Toisen tykkiaseman kohdalle on osin vanhoja rakenteita hyödyntäen rakennettu kellari.

Teksti: Erkki Marttila