Mäkiluoto

1. Mäkiluoto (Makilo)

Mäkiluoto on yksi Porkkalan mielenkiintoisimmista saarista. Saari kuului Sundin tilaan Pork­ka­lassa. Saarta olivat ties miten kauan käyttäneet alueen kalastajat. Kun moottoriveneet tulivat käyttöön, Mäkiluodosta tuli koko Uudenmaan tärkein kalastustukikohta. Mäkiluodossa voitiin kalastaa usein vielä helmikuussa, vaikka saaristossa meri oli jo jäässä. Ajoittain saaressa oli kym­menkunta kalastajaa, mutta vilkkaimpina aikoina määrä lähenteli sataa.

Kun kilohailia alkoi esiintyä runsaasti vuonna 1901, virolainen kauppias osti alueen Porkkalan­nie­mestä ja perusti sinne kalatehtaan vuonna 1902. Kaikkiaan Porkkalassa toimi parhaillaan kolme virolaista tehdasta, mutta kun saaliit vähenivät, yksi tehdas toisensa jälkeen suljettiin. Vuonna 1910 Sundin tilan omistaja myi Mäkiluodon Gösta Grahnille ja Adrian Westerbergille. Kaksi vuotta myö­hemmin miehet myivät saaren Mc Elliot-nimiselle yhtiölle jäsenensä virkistyspaikaksi. Myynti vai­keutti kalastajien oleskelua saaressa.

Vuonna 1905 Venäjän Itämeren laivasto tuhottiin melkein kokonaan Tsušiman meritaistelussa Venäjän-Japanin sodassa, ja vuonna 1907 Venäjälle ryhdyttiin laatimaan uutta, rannikko­lin­nak­keisiin, merimiinoihin ja pieniin saaristossa toimiviin laivastoyksikköihin perustuvaa puolustusta.  Puolustuksen pääasemaksi tai keskusasemaksi valittiin lopuksi Tallinna-Porkkala-välinen alue. Tärkein linnake oli Mäkiluoto. Keisari Nikolai II antoi 26.4.1913 juhlavan käskyn merilin­noi­tuksesta, jolle pian annettiin nimi Pietari suuren merilinnoitus.

Keisari Nikolai II päätti 30.6.1913, että Mäkiluoto lähisaarineen oli pakkolunastettava rannikko­puolustusta varten. Asukkaat häädettiin saaresta. Linnakkeen aseistukseksi päätettiin monen vaih­toehdon ja muutoksen jälkeen kuusi 14 tuuman tykkiä (kaksoistorneissa) ja 8 tuumainen tornipatteri muutamien pienempien tykkien lisäksi.

Linnoittaminen oli pahasti kesken kun Suomi itsenäistyi 1917. Linnoituksen haltuun ottaneet pu­nakaartilaiset räjäyttivät linnakkeen keväällä 1918. Sen jälkeen Suomen puolustusvoimat pohti linnakkeesta luopumista, mutta lopullista päätöstä ei heti tehty. Puolustusvoimat vuokrasivat entisiä sotilasparakkeja alueen kalastajille.

Viron kanssa aloitettu salainen sotilasyhteistyö Suomenlahden sulkemiseksi muutti puolustus­voi­mien mielipiteen, ja saareen päätettiin rakentaa 12-tuumainen kaksoistykki. Tykkitorni saatiin am­pumakuntoon heinäkuussa 1933, ja juuri ennen talvisotaa linnakkeelle valmistui uusi kasarmi ja henkilökunnan asuintalo.

Talvi- ja jatkosodassa Mäkiluoto oli miehitettynä, ja erityisesti syksyllä 1941 linnake tulitti Neuvostoliiton sota-aluksia kun Tallinna ja Hangon tukikohta tyhjennettiin. Vihollinen pommitta ja tulitti linnaketta aina silloin tällöin.

Jatkosodan jälkeen Porkkala ja Mäkiluoto sen mukana luovutettiin Neuvostoliitolle. Kun Porkkala saatiin takaisin, moni linnakkeen linnoituslaitteista mukaan lukien 12 tuuman tykkitorni oli tuhottu räjäyttämällä.  Linnakkeen huono kunto oli suuri pettymys kun Mäkiluoto saatiin takaisin 27. tam­mi­kuuta 1956. Huonosta kunnosta huolimatta linnake päätettiin kunnostaa. Kun tärkeimmät kun­nos­tukset oli tehty 1960-luvun alkuvuosina, aloitettiin Mäkiluodossa alokaskoulutus.

Mäkiluodon alokaskoulutus lopetettiin vuonna 1976, ja linnakkeella annettiin muuta koulutusta. Alo­kaskoulutus aloitettiin kuitenkin uudestaan vuonna 2000, mutta lopetettiin taas vuonna 2004. Viimeiset varusmiehet kotiutettiin lokakuussa 2005, ja Mäkiluodosta tuli vartiolinnake vuoden 2006 alussa. Mäkiluodon rakennukset purettiin vuonna 2015 tarpeettomina, mutta saari säilyi meri­voi­mien harjoitusalueena.