Lökholm

Paraisten Lökholmassa sijainnut linnake tunnetaan sekä nimellä Havträskin linnake että Lökholman linnake. Lökholman saarta alettiin linnoittaa syksyllä 1938 samanaikaisesti Bokullan kanssa. Tuolloin saarelle suunniteltiin sijoitettavaksi kolme 152/35 MK-tykkiä. Tykkiperustat olivat valmiina ja peruskehien asennustyöt suoritettu 20.10.1938 mennessä.

Heinäkuussa 1939 Lökholmassa suoritettiin vajaan kahden viikon aikana tykkien siirto- ja asennustöitä. Linnakkeella työskennelleiden neljän ammatti- ja kymmenen vapaaehtoisen miehen majoitus ja muonitus hoidettiin Korppoon suojeluskuntatalon kautta. Sotapäiväkirjan mukaan tykkityöt aloitettiin 6.10.1939 ja linnoittamistyöt jatkuivat koko syksyn.

Marraskuun alkuun mennessä linnakkeelle oli valmistunut kolme konekivääripesäkettä. Ennen talvisodan alkua linnakkeen miehistö oli Korppoon suojeluskuntatalolla, josta heidät 1.12.1939 siirrettiin linnakkeelle. Vahvuus oli talvisodan aikana vaihteleva, pääosin alle sata miestä. Esimerkiksi helmikuussa 1940 linnakkeen vahvuus oli 3 päällystöön, 32 alipäällystöön sekä 86 miehistöön kuuluvaa. Paikalla tuolloinkin oli kuitenkin vain vajaa puolet kirjoilla olevasta miehistöstä, muut olivat siirrettyinä toisiin yksiköihin. Talvisodan aikana pääpaino linnakkeella oli monen muun linnakkeen tavoin meri- ja ilmavalvonnassa. Jokusen kerran linnaketta pommitettiin ylilentäneistä koneista. Pääsääntöisesti pommituksista ei aiheutunut linnakkeelle juurikaan vahinkoja. Henkilövahingoilta ei linnakkeella kuitenkaan kokonaan vältytty. Lökholman linnakkeella on ainakin yksi reserviläinen haavoittunut vihollisuuksista, hän sai sirpaleen vatsaansa paetessaan pommituksia metsään.

Veden saanti oli useilla linnakkeilla hankalaa, niin myös Lökholmassa. Mutta asiaan oli tulossa helpotusta, kuten linnakkeen päällikön kirjeestä käy ilmi:

”…Juoma- ja käyttöveden tarve vuorokaudessa on nykyisellä miesvahvuudella (46 henkeä) keittiössä 300 kg makeaa vettä. Lisäksi tulee kasvojen ja käsien pesuun tarvittava vesi n. 500 kg. Vesikysymyksen järjestely on seuraava: Toistaiseksi on keittiövesi tuotu Havträskin kylästä. Linnakkeen oma kaivo valmistuu kuitenkin lähipäivinä, joten siitä saadaan juoma- ja keittiössä tarvittava vesi. Veden lisätulo kaivossa on 2 viime vuorokauden aikana ollut n. 3000 kg vuorokaudessa, joten sen pitäisi hyvin riittää vaikka vedentulo vähenisikin jonkunverran. Kaivon etäisyys miehistöparakista 100 m ja on vesi sieltä tuotava kantamalla (talvella osaksi kelkalla). Veden laadusta on kaivon ollessa keskeneräisen vielä vaikea antaa lausuntoa. Pesuvesi otetaan merestä. Pyykin pesumahdollisuuksia ei ole pesuhuoneen puuttuessa, joten siihen ei tarvita vettä…”

Jatkosodan aika

Jatkosodan alla linnakkeen miehistö määrättiin takaisin linnakkeelle. Kesäkuun 20. päivänä linnakkeen päällikkö saapui Lökholmaan, osa miehistöstä oli siirtynyt linnakkeelle jo aiemmin. Ensi töikseen päällikkö tarkasti linnakkeen tykit, varastot ja kasarmit miehistön suorittaessa valmistavia töitä. Tykit olivat ampumakunnossa kesäkuun 21. päivä

Jo syksyllä 1939 linnakkeelle oli kaivettu kaapeliojia. Vuonna 1941 nämä olivat suurimmaksi osaksi menneet umpeen ja miehistön yhtenä työnä olikin kaivaa ojia uudelleen auki. Samoin työnä oli tornin ja tykkien naamiointi sekä metsän raivaus. Oma urakkansa oli räjähdeaineen siirto, räjähdeainetta oli saarella useita tonneja ja sitä hajautettiin useisiin eri pisteisiin. Tarkoituksena oli myös järjestää yhteisharjoitus patterin ja mittauspisteiden kanssa, mutta puutteellisten yhteyksien vuoksi harjoitusta jouduttiin siirtämään. Kesäkuun 1941 lopussa alkoi majoitustilat käydä ahtaiksi, ja tilannetta helpotti uuden parakin saaminen linnakkeelle.

Heinäkuun 22. päivä 1941 linnake joutui ensimmäistä kertaa tekemisiin vihollisen kanssa. Neuvostoliittolaiset koneet hyökkäsivät linnakkeen edustalla olleita panssarilaivoja Väinämöistä ja Ilmarista vastaan. Pommitus ei aiheuttanut linnakkeelle vaurioita. Jokunen päivä tämän jälkeen yhdellä tykillä ammuttiin ensimmäistä kertaa, kyseessä oli harjoitusammunta. Ammutuista 20 kranaatista yhdeksän osui maalialueelle.

Miehistösiirrot muualle olivat jatkuneet jo jonkin aikaa, ja vähitellen siirtojen myötä alentunut vahvuus haittasi jo linnakkeen normaalia toimintaa. Heinäkuun 26. päivä linnakkeella oli miehiä enää yhden tykin miehittämiseen. Paria viikkoa aiemmin oli tullut määräys rakentaa kelkkoja ja pukkeja tykkien siirtoja varten. Siirtotyössä tarvittavat laatikot valmistuivat elokuun alkuun mennessä. Elokuun 3. päivänä saapui käsky, jossa miehistö määrättiin siirtymään Bokullan linnakkeelle. Seuraavana päivänä kaikki oli valmista siirron toteuttamista varten. Linnakkeen tykit purettiin vuoden 1942 alussa ja jätettiin toistaiseksi tykkimonttujen viereen. Tämän jälkeen Lökholmassa ei tiettävästi enää ole ollut linnoitettuna raskaita tykkejä.

Sotien jälkeinen aika

Lökholman linnakkeen käyttö sotien jälkeen rajoittui satunnaisiin kertausharjoituksiin, toisinaan myös laivasto tukeutui linnakkeen laituriin. Mm. ensimmäinen taistelusukeltajakurssi 1950-luvulla harjoitteli jokusen päivän Lökholman lähivesillä. Tuolloin tukialus kiinnittyi linnakkeen laituriin, rakennuksista käyttöön otettiin ainoastaan ruokala. Henkilökunta ruokalaan tuli aluksen mukana Pansiosta, sillä linnake ei enää ollut miehitettynä.

Seitsemänkymmentäluvulla linnakkeen huonoon kuntoon päässeet rakennukset huutokaupattiin, suurin osa niistä ostettiin purkutavaraksi. Kaksi linnakkeen käytössä ollutta rakennusta on siirtynyt yksityiseen omistukseen ja toimivat nykyisin entisillä paikoillaan kesämökki- ja varastokäytössä. Tykkiasemat ovat edelleen muistuttamassa saaren historiasta, mutta ovat muun saaren lailla yksityisaluetta. Puolustusvoimien käytössä aikanaan ollut laituri on myös purettu ja saarella nykyisin olevat laiturit ovat yksityisiä. Parhaan ja ainoan tavan Lökholman linnakkeeseen tutustumiseksi tarjoavatkin käytettävissä olevien arkistojen asiakirjakansiot.

Teksti: Johanna Pakola