Lahdenpohja

Lahdenpohjan – Kurkijoen alue kuuluu Laatokan kauneimpiin. Nykyisessäkin Lahdenpohjassa vanhan suomalaisen  kauppalan tunnelma on säilynyt hyvin. Lahdenpohjan pieni puutalokauppala sijaitsi Jaakkiman  maalaiskunnan keskellä. Laatokan suojaisimpaan satamaan valmistui rautatie vuonna 1912.  Suomen kaudella Lahdenpohjassa oli puuteollisuutta ja iso varuskunta. Kauppalan ympäristön maatalous tuotti suuren osan varuskunnan tarvitsemista elintarvikkeista. Tämän vuoksi Jaakkiman maatalous oli elinvoimaista. Kunnan asukaslukukin oli yli 10 000.

Jalkaväkikoulutusta antava Viipurin Rykmentti oli Lahdenpohjan varuskunnan suurin joukko-osasto. Nimestään ja pitkästä iästään (perustamisvuosi 1626) huolimatta Wiipurin Rykmentti ei koskaan toiminut nimikkokaupungissaan, monilla muilla paikkakunnilla kylläkin. Viipurin Rykmentin osia siirrettiin Haminasta Lahdenpohjan pohjoispuolelle, Huuhanmäkeen valmistuvalle nykyaikaiselle kasarmialueelle vuodesta 1933 alkaen. Huuhanmäki sijaitsee noin neljä kilometriä Lahdenpohjan keskustasta pohjoiseen. Tämä varuskunta-alue on tullut tunnetuksi Rykmentin murheenkryyni-elokuvan kuvauspaikkana. Huuhanmäki oli jo talvisodan aikana Laatokan rannikkojoukkojen koulutuskeskuksena. Jatkosodassa siellä toimi myös Laatokan Rannikkoprikaatin esikunta ja tukiyksiköitä.

Lahdenpohjaan alkoi tulla rannikkopuolustusjoukkoja vuodesta 1932 alkaen, jolloin RT 3:n Merikomppania siirrettiin Sortavalasta Rauhalan kasarmialueelle. Rauhala sijaitsee Lahdenpohjan satamasta pohjoiseen vajaan kilometrin. Kartanon alueet oli vuonna 1930 ostettu puolustusvoimille ja alueelle rakennettiin kolmikerroksinen tiilikasarmi. Merikomppanian lisäksi Rauhalassa toimi rannikkorykmentin varastoja ja huoltoa.

Lokakuusta 1939 eli YH:sta alkaen Laatokan Meripuolustuksen esikunta ja tukiyksiköt sijoitettiin Rauhalan alueelle. Laatokan laivasto-osasto tukeutui myös Rauhalaan sekä itse kauppalan alueelle sataman kupeessa. Satamasta vajaa puoli kilometriä sisämaahan päin olevalla mäellä oli Rantalan varikoksi kutsuttu varastoalue. Jo aikaisemmin, vuonna 1926, oli rykmentin merimiinavarikko siirretty Lahdenpohjan ulkopuolella olevalle Oiton saarelle.

Lahdenpohja oli Laatokan puolustuksen kannalta tärkeä tukikohta. Rannikkotykistön yhteysalusliikenne Valamoon ja muihin Pohjois-Laatokan linnakesaarille hoidettiin 1930-luvulta alkaen pääosin Lahdenpohjasta. Myös piskuinen mutta urhea Laatokan Meripuolustuksen Laivasto-osasto tukeutui sotien aikana pääosin Lahdenpohjan alueelle. Laivasto-osaston komentajana oli molemmissa sodissa komentajakapteeni Eino Koponen.

Myös saksalaisia ja italialaisia nähtiin Laatokalla kesällä 1942. Saksalaisilla oli Laatokalla 21 taistelulauttaa ja italialaisilla neljä moottoritorpedovenettä. Muutama taistelulautta ja moottoritorpedoveneet jäivät suomalaisten käyttöön vieraitten lähdettyä. Näkyvänä seurauksena saksalaisten ja italialaisten aktiivisuudesta oli ainakin, että Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Lahdenpohjaa vuoden 1942 aikana useita kertoja.

Tämän päivän matkustajalle Lahdenpohja on miellyttävä muisto 1930-luvun kauppalaidyllistä. Huuhanmäen kasarmialue ja ainakin jossain määrin myös Rauhalan alue ovat edelleen osittain sotilaskäytössä ja matkailijoilta suljettuja. Rauhalassa oleva merikomppanian kasarmi näyttää ulkopuolelta katsottuna kohtuullisen hyväkuntoiselta mutta tyhjältä. Vanha esikuntarakennus ja upseerikerho näyttävät myös olevan pystyssä.

Teksti: Erkki Marttila