Kurkijoki

Kurkijoki liittyy rannikkotykistön historiaan mantereen lähellä sijainneiden patterien ansiosta. 1920-luvun suunnitelmissa ehdotettiin patterin rakentamista Kurkijoen väylän suulle Marjasaareen. Toisessa suunnitelmassa paikaksi ehdotettiin Kurkijoen Heposaarenniemeä. Nämä molemmat suunnitelmat jäivät kuitenkin sikseen. Sodan uhan kasvaessa kesällä 1939 varustettiin Kurkiniemeen kahden kevyen tykin perustat sellaiseen kohtaan, jossa aava ulappa päättyy ja sokkeloinen saaristo alkaa. Tämä aivan Kurkiniemen päässä sijainnut tykki- ja konekivääripesäke muodosti yhdessä Raikkuun jäykkälavettisen kuuden tuuman patterin kanssa Kurkijoen linnakkeen. Raikkuun patterialue sijaitsi Kurkijoelle johtavan väylän varressa noin kuuden kilometrin päässä Kurkijoen keskustasta. Kotipitäjän suojeluskuntalaisilla ja reserviläisillä miehitetty patteri kuului Kurkijoen Lohkoon. Pitäjän nimi oli lainattu lohkon nimeksi, vaikka osa Kurkijoen Lohkon vastuualueesta ei kuulunut samannimisen pitäjän alueeseen ja puolestaan osa Kurkijoen pitäjän rannikosta ei kuulunut Kurkijoen lohkoon. Talvisodassa Kurkijoen Lohkon vastuualue ulottui Käkisalmen eteläpuolelta suurin piirtein Rahmansaaren tasalle. Lohkon esikunta oli Vahtiniemessä. Lohkon päällikkönä oli kapteeni Martti Vanhatalo.

Kurki-säätiön vuonna 1977 julkaisemassa kirjassa Kurkijoki sodasta evakkoon on hyvin yksityiskohtainen ja taidolla tehty kuvaus alueen puolustusjärjestelyistä ja sotatapahtumista sekä talvi- että jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja, tohtori Rainar Hakulinen on teoksessaan kuvannut samalla erinomaisesti myös koko pohjoisen Laatokan rannikkopuolustuksen tapahtumia.

Jatkosodan alkupuolella suomalaiset valtasivat Kurkijoen rikkonaisen rannikkoalueen elokuun 1941 puoleen väliin mennessä. Kurkiniemeen sijoitettiin kaksitykkinen 57 millimetrin Nordenfeld-patteri. Tämä patteri suoritti Rautalahden motin purkamiseen ja Rahmansaaren valtaukseen liittyen elo – syyskuun aikana useita meriammuntoja edustalla olevalle merialueelle. Tämä Kurkiniemen patteri purettiin tammikuussa 1942. Kolmannen tulemisensa Kurkiniemen patteri sai jatkosodan loppuvaiheessa 8.7.1944, jolloin Kurkiniemeen siirrettiin Kaarnajoen patterilta kolme kuuden tuuman Canet-tykkiä.

Teksti: Erkki Marttila