Kukio

Haminan ulkosaaristossa sijaitsevaa Kukiota ryhdyttiin varustelemaan talvisodan alla. Tammikuussa 1940 Kotkan satamassa ollut jäänmurtaja Tarmo joutui vihollisen pommituksen kohteeksi. Pommituksessa kaatui lähes 40 miestä ja lukuisia haavoittui. Myös alus kärsi vaurioita. Toinen aluksen kaksoistykeistä säilyi ehjänä ja se siirrettiin Kukion saarelle.

Maaliskuun 4. päivänä 1940 vihollisen noin 6000 miehen vahvuinen hyökkäysosasto eteni Huovarin tasalle, jossa vihollinen kyettiin pysäyttämään Mustamaan, Kukion ja Pukkion tykistöillä. Etenkin Kukion osuus puolustuksessa on tullut viholliselle yllätyksenä, sillä he eivät liene olleet tietoisia Kukion linnoittamisesta eivätkä siellä olleista kahdesta 120 mm Vickers-tykistä.

Talvisodan päättyminen muutti Kukion asemaa: linnake olikin yhtäkkiä valtakunnan rajan tuntumassa. Kotkan alueen puolustusta suunniteltaessa esiin nostettiin useita vaihtoehtoja. Yhden suunnitelman mukaan Kukion/Tammion alueelle olisi sijoitettu 10″ Durlacher-patteri. Kukion osalta suunnitelma jäi hyväksymättä, mutta läheisen Tammion osalta suunnitelma hyväksyttiin tammikuussa 1941. Samassa suunnitelmassa oli esitetty kuuden tuuman patteria myös Sydäkylään. Se ennätettiin saada valmiiksi ennen kuin jatkosota syttyi. Tammion osalta patterin rakentaminen sen sijaan jäi toteutumatta.

Kukion linnoittaminen jatkui jatkosodan aikana. Saaren länsiosaan valmistui kasarmi- ja varastoalue. Tammikuussa 1942 Somerin linnake määrättiin miehitettäväksi, sen edellinen miehitys oli purettu vuodenvaihteessa. Uudet joukot Someriin koottiin alkuun Ulko-Tammioon ja Kukioon, joista osastot siirtyivät jäitse Someriin.

Heinäkuussa 1949 Kukion parakit myytiin huutokaupalla. Samaan aikaan huutokaupattiin myös Ulko-Tammion, Ristisaaren ja Lehtisen parakkirakennuksia. Pieni pala Kukiota löytyy nykyään Ulko-Tammiosta: Kukion laiturista tuotiin puuta tuotiin vuonna 1943 Ulko-Tammion laiturin rakennustarpeiksi.

Käytetyt lähteet

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a34.pdf