Krokö

Krokön linnake sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, kivenheiton päässä Hiittisten saaresta itään. Linnoittaminen Krokössä käynnistyi välirauhan aikana. Saarelle sijoitettiin kolme kuuden tuuman (152/45 C) tykkiä. Patteri oli valmiina linnoitetussa asemassa 18.1.1941. Jatkosodan alkaessa Krokössä oli tykkien ohella betoninen tulenjohto- ja mittaustorni sekä miehistösuojana toimiva tunneli. Vuonna 1942 Krokön rakennuskanta oli kasvanut, tuolloin siellä oli kolme parakkia sekä talli neljälle hevoselle. Myös sotilaskodilla oli oma parakki. Useilla linnakkeilla rakennuskannan määrää verottivat toisinaan tulipalot, näin kävi myös Krokössä. Tammikuun lopulla vuonna 1941 linnakkeen varastoparakki syttyi tuleen, syttymissyynä oli oletettavasti kattotäytteeseen päässyt kipinä. Parakissa oli muun muassa linnakkeen ase- ja muonavarastot, esim. 10 konekivääriä, 12 pikakivääriä sekä 89 kivääriä. Koko varaston sisältö tuhoutui tulipalossa.

Krokön sijainti jatkosodan aikana oli operatiivisesti merkittävä. Hankoniemi oli Neuvostoliiton miehittämä ja Bolaxin tavoin Krokö oli lähes eturintaman linnake. Krokössä olleiden kuuden tuuman tykkien tuli ei kantanut Hankoon asti, mutta vuokra-alueella sijaitseviin Dödöhön ja Gunnarsöreniin niillä tarvittaessa kyettiin ampumaan. Ensimmäinen ammunta linnakkeella jatkosodan aikana tapahtui 27.6 klo 8.25. Tuolloin Krokön raskas patteri tulitti Örön järeän patterin kanssa Hangon suuntaan. Tykistötuli oli jatkosodan alkuaikoina lähes jokapäiväistä. Merkittäviä vahinkoja ei linnakkeelle sattunut. Myöskään viholliselle ei kyetty aiheuttamaan suuria tappioita. Viimeiset laukaukset jatkosodan aikana Kroköstä ammuttiin 2. joulukuuta 1941. Tuolloin kohteena oli jälleen Gunnarsören. Seuraavana yönä Neuvostoliitto oli saanut suoritettua Hankoniemen evakuoinnin ja alue siirtyi vähitellen takaisin suomalaisille. Krokön tykit siirrettiin maaliskuussa 1942 Äänislinnan edustalle Lukkosaareen ja Väliniemeen. Myös väliaikaisiksi tarkoitetut parakkirakennukset poistettiin saarelta, sillä niitä ei enää 1945 laaditussa kiinteistöraportissa mainita.

Kesällä 1958 Kroköhön asennettiin uudelleen kuuden tuuman (152/45 CL) tykit entisiin asemiin. Kaksi tykeistä oli jo aiemmin varastoitu saareen. Kuusikymmentäluvun alussa linnakkeella suoritettiin viestiyhteyksien parantamista ja vuonna 1961 noottikriisin aikaan linnakkeen valmiutta kohotettiin. Osoituksena linnakkeen valmiuden kohottamisesta tykkien putkista poistettiin säilytysrasvat. Noottikriisi laukesi aikanaan ja valmius laskettiin normaaliksi. Krokössä ei ollut enää 1950-60-luvuilla varastoja eikä jatkuvaa vartiointia. Tästä syystä linnakkeen materiaali oli varastoituna Örön linnakkeelle. Krokö toimi vartiolinnakkeena 1980-luvulle asti. Krokössä järjestettiin useiden muiden linnakkeiden tavoin aina viime vuosikymmenelle asti satunnaisesti erilaisia pienimuotoisia harjoituksia.  

Krokössä on linnakkeesta jäljellä kolme deaktivoitua tykkiä, iso luola sekä tulenjohtotorni. Osa näistä sijaitsee yksityisellä maalla ja osalle kulku tapahtuu yksityisten maiden kautta, joten saarella liikkumista omatoimisesti tulisi välttää.

Teksti: Johanna Pakola