Käkisalmi

Käkisalmi on Karjalan vanhimpia kaupunkeja. Se syntyi jo 1200-luvun lopulla, kun Korelan linna rakennettiin Vuoksen koskien keskelle. Käkisalmen vanha linna on kaupungin tärkein nähtävyys vielä tänäänkin. Linna ja kaupunki ovat vaihtaneet useita kertoja omistajaa Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa.  Vanhan linnan pohjoispuolella on 1700-luvulla rakennettu Uusi Linna. Menetettyään sotilaallisen merkityksensä tämän uuden linnan majoitusrakennukset muutettiin ensin vankilaksi, sitten hullujenhuoneeksi ja lopulta kasarmiksi. Suomen kaudella tälle kauniille kasarmille oli sijoitettuna ensin Viipurin Rykmentin osia ja myöhemmin Savon Jääkärirykmentti.

Rannikkotykistörykmentti 3:lla oli läheiset yhteydet sekä Viipurin Rykmenttiin että Savon Jääkärirykmenttiin. Kaikilla kolmella joukko-osastolla oli ryhmitystä osin samoilla paikkakunnilla: Viipurin Rykmentti ja RT 3:n Merikomppania toimivat molemmat Jaakkimassa, Savon Jääkärirykmentin Käkisalmen varuskunta taas oli lähellä Vahtiniemeä ja Konevitsaa. Mauri Vanhasen mukaan Käkisalmesta Konevitsaan tansseihin tulleet jalkaväen sotilaat pärjäsivät hyvin tyttöjen hakemisessa soveltaessaan jalkaväkimäistä rynnäkkötaktiikkaa.

Käkisalmessa ei ollut paljoa RT 3:n vakinaista ryhmitystä. Joitakin huollon osia kuten I Patteriston sairaala sijaitsi siellä. Murikan ja Vahtiniemen patterit pohjoisessa ja Mustaniemen patteri etelässä olivat lähellä Käkisalmea. Murikka ja Mustaniemi olivat tosin hiljaisia vartiolinnakkeita, mutta Vahtiniemi sen sijaan oli suurehko koulutuskeskus, jonka vahvuus rauhankin vuosina oli yli 200 henkilöä. Käkisalmen kaupunki liikenneristeyksenä ja palveluiden tarjoajana oli rykmentille tärkeä.

Eräänä esimerkkinä Käkisalmen tarjoamista palveluista oli kelloseppä Niilo Pettisen kultasepänliike. Sieltä nimittäin tilattiin lahjakäyttöön tarkoitetut hopeiset rannekkeet. Yksi tällainen ranneke on myös Saaristomeren Meripuolustusalueen hallussa ja sijoitettuna Gyltössä olevaan perinnehuoneeseen.

Talvisodan pommitukset tuhosivat osan Käkisalmesta. Neuvostojoukot täydensivät tuhoa elokuun lopulla 1941 ennen vetäytymistään kaupungista. Jatkosodan aikana Laatokan Rannikkoprikaati ja osin muutkin joukot, myös väliin saksalaiset, käyttivät Käkisalmea tukeutumisalueena. 

11. Rannikkoprikaatin esikunta ja kokoonpanojen muuttuessa RTR 3/LaatRPr:n esikunta ja tukiyksiköt toimivat Käkisalmessa. Esikunta oli sijoittunut kasarmialueelle entiseen Savon Jääkärirykmentin esikuntarakennukseen.

Teksti: Erkki Marttila