Kaarnajoki

Kaarnajoen nelitykkinen 152/45 C-patteri valmistui vuonna 1937. Tykit hajaryhmitettiin nelikulmion muotoisesti 150 – 250 metrin päähän toisistaan. Tykkien ryhmitysalueen sisään rakennettiin puiset tulenjohto- ja mittaustornit. Linnakkeelle rakennettiin myös kasarmi, vartiopäällikön asunto, tiilinen ampumatarvikevarasto ja joitakin muita rakennuksia. Patterin rauhan ajan numero oli 79. patteri. Paikallinen väestö puhui tavallisesti Sakkolan patterista.

Kangasalue, jolle Kaarnajoen patteri rakennettiin, liittyy Suomen sotahistoriaan muullakin tavalla. Pontus De la Gardie joukkoineen leiriytyi alueelle vuonna 1580. Hän valloitti Käkisalmen kaupungin ja rakennutti kaupungissa vielä tänä päivänäkin nähtävissä olevan linnan. Kaarnajoen patterialueen koillispuolella on Ponttuksen rasi; kivi, jolla sotapäällikön kerrotaan istuneen käskynannon aikana.

Timo Pesonen on kuvannut yksityiskohtaisesti vuonna 1954 painetussa Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisussa Tykistöpatterin hajaryhmitys Kaarnajoen patteria ja sen toimintaa talvisodassa. Pesonen esittelee patterin topografista asemaa: ”K-joki, kuten linnaketta lähellä kulkevan Kovero-ojan eli Kaarnajoen mukaan nimitettiin, sijaitsi Metsäpirtin ja Sakkolan rajalla – Etäisyys Taipaleenjokeen ja Suvannon länsirintamaan, missä Talvisodan aikainen pääpuolustuslinja, ns Mannerheimlinja, kulki, vaihteli 6-8 km. Lyhin etäisyys Laatokan rantaan oli n 4 km.  Kuten oheisesta karttaluonnoksesta näkyy, ei varsinainen linnakealue poikennut ympäröivästä verrattain yksitoikkoisen tasaisesta, tälle seudulle tyypillisestä hiekkakangasmaastosta, jossa siellä täällä oli pienehköjä, verrattain kovapohjaisia soita. ”

Kaarnajoen patteri sijaitsi siis verraten kaukana Laatokasta. Itse patterialueella olevaa puista tulenjohtotornia ei tositilanteessa kyetty käyttämään tulenjohtoon. Kaarnajoelta suoritetut meriammunnat johdettiinkin Järisevän, Ylläppään ja Taipaleenjoen suun mittausasemista.

Teuvo Rönkkönen on selvittänyt tarkoin Kaarnajoen patterin ampumatoiminnan talvisodan ajalta. Hänen mukaansa patteri ampui 316:ssa taisteluammunnassa yhteensä miltei tasan 3000 kranaattia. Patterin maalit olivat Taipaleenvirran eteläpuolella Metsäpirtin alueella, Taipaleenvirran ylityspaikoilla sekä Terenttilän niemen alueella. Lisäksi patteri suoritti ammuntoja ilmamaaleihin. Sodan alussa yksi meriammunta suoritettiin Saunasaaren alueella oleviin kuljetusaluksiin. Kaarnajoen patteri oli myös mukana torjumassa jäitse tapahtuvia panssarivaunujen hyökkäyksiä Ylläppäänniemeen 11.2. ja Järisevän patterille 19.2.1940.

Hajaryhmitetty ja naamioitu patteri pysyi hyvin suojassa aina maaliskuun alkuun asti. Sanottiinkin, että kun Kaarnajoki ampui, niin Järisevälle kostettiin. 1.3.1940 Kaarnajoen patterialueelle kohdistui kuitenkin tulimyrsky. Hajaryhmitys ja lujat linnoitteet osoittivat nyt lopullisesti merkityksensä. Lisäksi hiekkainen kangasmaasto vaimensi alueelle iskeytyvien kranaattien räjähdysvoimaa. varsinaisia tykkiasemia eivät maaliskuun alun tuli-iskut vaurioittaneet. Talvisota kulki loppuaan kohti. Kaarnajoen tykkien irrotus ja siirto taaemmas aloitettiin 11.3. Siirto muuttui rauhanteon myötä kaluston evakuoinniksi Savonlinnan alueelle.

Taipaleenjoen pohjoispuolelle lähelle entistä Kaarnajoen patteria siirrettiin jatkosodan aikana toukokuussa 1943 Saunaniemestä kaksi 152 millimetrin merikanuunaa. Patteri sai nimekseen Kaarnajoki II. Tämän patterin tykit siirrettiin vuoden 1944 toukokuussa Ääniselle. Vanhoihin talvisodan aikaisiin asemiin sijoitettiin kesäkuun lopulla kolme kuuden tuuman Canet-tykkiä. Tykit ehtivät olla asemissaan vajaat kaksi viikkoa. Ne siirrettiin 8.7. mennessä Kurkijoen Kurkiniemeen.

Kaarnajoen patterin kaikki tykkiasemat ovat aivan koskemattomia ja vielä vuonna 2002 suhteellisen hyväkuntoisiakin. Pulttikehät asemien pohjilla ovat ehjät, samoin ammuskomerot. Asemien pohjilla kasvaa matalaa puustoa. Yhden tykkiaseman pohjalla on maaröykkiö. Kaikkien asemien betoniset miehistö- ja ampumatarvikesuojat ovat ehjät ja suhteellisen kuivat. Teräsovia ei Kaarnajoen asemissa ollut; puuovista ei ole mitään jäljellä.

Maastosta erottuu patterilla olleen yhden 105 millin kenttätykin kenttälinnoitettu asema. Asemassa törröttää jonkin verran lahonneita hirsiä. Patterin keskiökorsu on painunut miltei näkymättömiin. Sen sisään ei kannata yrittääkään ryömiä.

Tiilisen ampumatarvikevaraston betoninen holvikatto on puoliksi romahtanut kasaan. Varaston seinien tiilet on jossain vaiheessa purettu muuhun käyttöön.  Kasarmirakennuksen kivijalka ja kuistin metallitolpat erottuvat selvästi. Patterialuetta kiertänyt piikkilanka-aita on osin jäljellä. Alueen eteläpuolella ollut hyökkäysvaunukaivanto erottuu hyvin maastossa.

Timo Pesosen kuvailemalta soiselta ja tiheää metsää kasvavalta alueella löytyy kohtuullisella etsinnällä yksi ainoa laakea, noin metrin korkea kivi. Tälle Ponttuksen rasille johtaa tuskin havaittava polku.

Teksti: Erkki Marttila