Siirry sisältöön

Haapasaari

Haapasaari mainitaan merellisessä sotahistoriassa lukuisia kertoja. Vuoden 1918 huhtikuussa Haapasaaren ympäristössä liikkui niin suojeluskuntalaisia, punaisia kuin jäänmurtajat Tarmo ja Jermak. Haapasaari on myös vanha virkamiessaari: Tullilaitos asettui saarelle 1863, Merivartiolaitos 1930.

Haapasaari kuvattuna kesäkuussa 1925. Tiiviisti rakennettu saari olisi kokenut suuria mullistuksia, mikäli sinne olisi rakennettu tykkipatteri. Suunnitelmia tästä oli aina toisinaan ilmassa, viimeksi 1980-luvulla 130 TK-patterien suunnittelun yhteydessä. SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO

Myös rannikkotykistöllä on ollut jalansija Haapasaaressa. Sotavuosina saarella majoittui sotilaita ja Suursaaren taisteluun kevättalvella 1942 lähteneet joukot aloittivat jäisen marssinsa Haapasaaresta. Saarella on toiminut niin ikään pitkään meritähystys- ja sittemmin merivalvonta-asema.

Suursaaren taisteluun matkaavia joukkoja ryhmittyneenä Haapasaaressa, kuva otettu 26.3.1942. SA-KUVA

Helmikuun 1940 lopulla Merivoimien komentaja antoi käskyn Kotkan lohkon puolustuksen tehostamisesta. Haapasaari oli yksi saarista, joita käsky miehittämisestä ja varustamisesta koski. Kaksi muuta saarta olivat Kilpisaari ja Ristisaari.

Kesällä 1941 myös Haapasaaren nuoriso antoi oman panoksensa ilmatorjunta-aseman vartiointiin. RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS

Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti 12:n kolmannen linnakkeiston komentoelin sijoittui Haapasaaren merivartioston kasarmiin, sillä saaressa ei ollut sotilaille muuta majoitusmahdollisuutta. Rykmentin esikunta kirjelmöi asiasta ja pyysi ilmahyökkäyksiltä suojaisaa paikkaa, jollainen saarella ollut tunneli olisi. Samalla myös saarella toimivat merivartio- ja mittausaseman sekä puhelinkeskuksen ja ilmavoimien ohjailuaseman henkilöstö saisi tarvittaessa suojaisan paikan. Ensivaiheessa esityksestä hyväksyttiin vai osa eikä tunnelia esityksen mukaisesti sisustettu, vaan päätös kattoi vain tunnelin lämmityksen, tuuletuksen sekä konehuoneen rakentamisen. Myöhemmin Merivoimien komentaja hyväksyi myös luolan sisustamisen paremmin majoituskäyttöön soveltuvaksi.

Sotatoimet ja etenkin vihollinen tuli toisinaan hyvinkin lähelle Haapasaarta. Kuvassa Haapasaaren Maxim-konekiväärin 27.4.1943 alasampuma neuvostohävittäjä. Kone putosi merivartioaseman pihaan: asema oli linnnakkeiston esikunnan käytössä. SA-KUVA

Haapasaareen perustettiin rannikkotykistön ylläpitämä merivalvonta-asema vuonna 1960, jolloin Vanhankylänmaan aseman toiminnot siirrettiin Haapasaareen. Täysipainoinen toiminta käynnistyi vuoden 1961 alussa. Asema työllisti yhteensä 12 henkilöä. Eräänä merkittävänä tekijänä merivalvonnan keskittämisellä Haapasaareen oli muiden merellisten toimijoiden – luotsien ja merivartijoiden – olemassaolo samalla saarella. Usean merellisen viranomaisen yhteystyö olisi tehokkaampaa. Asema toimi Haapasaaressa aina vuoden 2013 loppuun asti, jolloin Kotkan Rannikkopataljoonan toiminta päättyi.

Puokin mittauspiirustus vuodelta 1991. Puokin rakenne ei ole muuttunut aikojen kuluessa juuri ollenkaan, suurimmat muutokset näkyvät oikeanpuoleisessa kuvassa puokin huipulla.
AALTO-YLIOPISTO
Haapasaaren majakka palvelee meri- ja ilmavoimien tähystys ja tulenjohtoelimenä. Puokki kuvattuna 1943.
SA-KUVA

Puokin yläosa paljastaa parhaiten puolentoista vuosisadan aikana tapahtuneet muutokset.
JOHANNA PAKOLA

Teksti: Johanna Pakola

Käytetyt lähteet:

Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin kirje KD 190/6.10.43 Merivoimien esikunnalle

KotRPsto Kotkan Rannikkopatteristo 1918-1993, Uolevi Tirronen, Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry, Jyväskylä 1994.

Jaa:
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Linkedinissä