Glosholm

Glosholmenilla on pitkät perinteet virkamiessaarena. Parhaiten saari tunnetaan siellä sijainneesta majakastaan, jonka Tove Jansson loi tunnetuksi Muumi-hahmojensa kotina.

Saaresta oli osia valtion omistuksissa ennen talvisotaa, ja talvisodan jälkeen haluttiin koko saari valtiolle. Sekä talvi- että jatkosodan aikana saaressa oli rannikkotykistön jouk­koja, lähinnä he olivat vartiomiehistöä. Sotien aikana saareen rakennettiin erilaisia parakeiksi luokiteltavia rakennuksia. Saaren eteläkärjessä oli myös puinen merivalvon­ta­tor­ni, jota paranneltiin ja muutettiin vuosien varrella.

Vuonna 1945 Glosholmaan sijoitettiin merivartioasema, tilat asemalle löytyivät puolus­tus­voimien parakista. Satama-alueella oli tuolloin vielä mittava määrä Suo­menlinnan ran­nikkolinnakkeiston ja merivoimien miinanraivaajaosaston tavaroita, mutta myös merivartioalukset saivat tilaa satamasta. Meri­var­tioston hen­ki­löstön piirteenä oli suuri vaihtuvuus, joka saattoi johtua sopeutumattomuudesta syr­jäi­siin olo­suh­teisiin. Yhteydet saareen olivat harvassa, ja vaatimattomat sekä pienet tilat eivät tarjon­neet kunnon mukavuuksia henkilös­töl­le. Varsinkin kaupunkilaiselämään tottuneet henkilöt siirtyivät pois Glos­holmenista lyhyen koeajan jälkeen. Tässä mielessä elämä Glosholmenissa muistutti elä­mää vartio­linnakkeilla.

Saaren rakennuskanta oli pääosin puisia parakkeja. Merivartioston käytössä ollut parakki (vasemmalla) kuvattuna arviolta 1960-luvulla sekä (yllä) vuonna 2011.

Puolustusvoimilla oli vuodesta 1945 alkaen varusmiehistä koottu merivalvontaryhmä Gloshol­me­nissa, ryhmän johtajana oli kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas. Liittoutuneiden Valvontakomissio vaati, että suo­ma­lai­set laativat heille muun muassa alustilanneilmoituksen Helsingin merialueesta ja sata­ma­tilan­tees­ta puo­len vuorokauden välein. Valvonta suoritettiin osin puolus­tus­voimien ja merivartioaseman yhteistyönä. Saaressa oli sodan jälkeen vartio­päällik­könä vääpeli Kurki, joka myös louhi tykki­ase­mat 1950-luvulla 120 mm:n tykeille. Se, toimiko merivalvon­taryh­mä Glos­hol­menissa jatkuvasti esim. Valvontakomission poistuttua Suomesta vuonna 1947 ei ole tie­dossa. Se kuitenkin lopetettiin 1960-luvun alkupuolella, koska sen ylläpito todettiin hankalaksi mm. huollon takia. (Pentti Han­hivaara 17.6.1993; Heinemaa, 2, 17; Enqvist 2013, 44.)

Vuo­den 1962 alussa aloitettiin Glosholmenissa uuden merivartioaseman raken­taminen. Uudet ra­ken­nukset, joihin tuli tiloja myös puolustusvoimille, otettiin vastaan loppuvuodesta (Heinemaa). Työt teh­tiin työl­lisyystyönä ja miehiä oli maksimissaan noin 30. Töitä varten Pentti Han­hivaara sai siirron vuonna 1960[1] Isosaaresta Glos­holmeniin vartiopäälliköksi (Suolahti 1981, 8), vaikka hänes­tä käytettiin myös nimitystä talonmies ja lämmittäjä. Kurin ja jär­jestyksen säilyt­tämi­nen oli vaike­aa (Pentti Hanhi­vaa­ra 17.6.1993).

Alkuaikoina asuttiin parakeissa, joissa ei ollut sähköä tai muita mukavuuksia. Lähimpään kauppaan oli 12 km matka. Kesäisin kuljettiin veneellä, mutta talvella oli pakko hiihtää mantereelle ja jos­kus oli vedettävä ahkio paksussa sohjossa kaupasta saareen. Toki joskus tavaraa voitiin tuoda jäitse traktorilla ja hevosella. (Suolahti 1981, 8)

Hanhivaaran lisäksi saaressa asui vain viisi merivartioston miestä, jotka kaikki olivat innokkaita ka­lastajia ja metsästäjiä. Hankalan ruuansaannin takia kalastaminen oli välttämättömyys. Hyl­keitä pyydettiin tapporahan ja turkiksen vuoksi. Koska siihen aikaan ei ollut työaikalakia, työtä saa­tettiin joskus tehdä kolmekin kuukautta yhteen menoon. Hanhivaara rakensi vuonna 1965 itsel­leen hydrokopterin, joka jonkin verran helpotti huoltoajoja. Kahdeksan vuoden jälkeen Hanhivaara siir­tyi Kuivasaareen. (Suolahti 1981, 8-9; Heinemaa.)

Hanhivaara siirtyi pois Glosholmenista vuonna 1968. Hänen jälkeensä tuli vartiopäälliköksi Por­voos­ta Gösta Gustavsson (entinen liikennöitsijä), ja hänen jälkeensä epä­so­tilaallisuudestaan ja puheliaisuudestaan kuuluisa Iivari Aalto. (Pentti Hanhivaara 17.6.1993.) Jatkossa oli tavallista, että Glosholmenin vartiopäälliköt olivat paikallisia henkilöitä, jotka hoitivat vartioinnin ja saaren varastoja sivutoimenaan, olihan saaressa merivartioasema joka pystyi hoitamaan päivittäiset valvontatehtävät.

Glosholmenissa pidettiin ainakin jo 1960-luvulta alkaen 1980-luvun alkupuolelle am­pumaleirejä ja kertausharjoituksia. 1990-luvun taitteessa saaren varastoista poistettiin mm. siellä olleet jalka­vä­kitykit, ilmatorjuntatykit ja betonikorsuissa säilytetyt ampumatarvikkeet. Asema­rakennuksen pää­dyssä sijainnut sotilaspiirin varusvarasto ja keveiden aseiden varasto siirrettiin myös pois saaresta. (Heinemaa, 2.)  

Teksti: Ove Enqvist

[1] Vuosiluvuissa on hieman epäloogisuutta. Hanhivaara (17.6.1993) ja Suolahti (1981) toteavat Hanhivaaran siirtyneen Glosholmeniin vuonna 1960, Hanhivaara toteaa siirtyneensä työn (uuden aseman rakentamisen) takia. Rakentaminen alkoi kuitenkin vasta 1962.