Berghamn

Talvisodan alla Berghamnin reserviläiset saapuivat Korppooseen. Aluksi heidät majoitettiin Galtbyn kansakoululle, linnakkeelle he siirtyivät vasta myöhemmin. Talvisodan ajan Berghamnissa toimi vartioasemana, varsinainen linnake perustettiin vasta vuonna 1940. Loppuvuoteen mennessä linnakkeelle oli sijoitettuna kolme 120 mm C-tykkiä.

Jatkosodan aikana toiminta Berghamnissa oli Saaristomeren linnakkeille tyypillisesti merivalvontaa ja varustelua. Työurakkana oli mm. räjähdysaineiden siirto kasemattiin. Urakka oli suuri, lopulta työhön saatiin avuksi hinaaja Vulkanilla viisi miestä.

Jatkosodan alkaessa Berghamn oli vajaan kahden kuukauden ajan täydessä vahvuudessa eli siellä oli noin 200 miestä. Miehistöä ja tykkejä alettiin sodan alkupäivinä siirtää Ahvenanmaalle. Ensimmäinen 120/45 C-tykki siirrettiin Berghamnista Ahvenanmaalle 27.6.1941. Seuraavana päivänä linnake joutui vihollisen pommikoneiden hyökkäyksen kohteeksi. Varsinaisena kohteena oli Berghamnin luotsiasema, joka sijaitsi linnakkeen lähellä olevassa saaressa. Koneiden pudottamat kaksi pommia putosivat kuitenkin mereen aiheuttamatta vahinkoa. Omat hävittäjät olivat viholliskoneiden kimpussa. Seuraavana päivänä viholliskoneet tekivät uuden hyökkäyksen kohti linnaketta, myös tällä kertaa pudotetut kaksi pommia putosivat mereen.

Elokuun puoleen väliin mennessä linnakkeen vahvuus oli laskenut ja kalustoa ja miehistöä siirrettiin kiihtyvällä vauhdilla Ahvenanmaalle. Tykit oli siirretty jo aiemmin, viimeinen kolmesta tykistä siirrettiin Ahvenanmaalle heinäkuun 10. päivä 1941. Linnakkeen ilmatorjunnasta vastasi saarelle jääneet kevyet ilmatorjuntatykit miehistöineen ja linnake muutettiin vartioasemaksi. Helmikuun 14. päivänä 1942 Berghamnin vartioaseman miehistö korvattiin lotilla ja päälliköksi jäi yksi aliupseeri. Asekaluston ja ammusten siirtoa helpottamaan myös Berghamniin rakennettiin kiskoista kuljetusrata. Rata sekä rakennettiin että purettiin vuoden 1943 alkupuolella.

Yllätyksellisiä matkailijoita

Kaikki yllätykset eivät tapahtuneet vihollisen toimesta. Lokakuun 1941 alussa Korppoosta saapui linnakkeelle yhteysaluksena toimiva S/S Ilma. Laivalla saapui sekä linnakkeen väkeä että eräs humalainen, joka oli matkalla yrittänyt puukottaa kahta kanssamatkustajaa. Linnakkeen päällikkö yritti kuulustella miestä, mutta

”…oli hän siksi paljon humalassa, ettei saanut mitään selvää hänestä, lähetin hänet takaisin laivaan joka vei hänet lke 64 (Kökar), koska ei meillä ollut paikkaa mihin hänet olis sijoittanut…”. 

Marraskuun lopulla puolestaan linnakkeelle tuotiin mies, joka kuulusteluissa kertoi olevansa Ahvenanmaalta, olleensa liikkeellä soutuveneellä ja tehneensä haaksirikon Nauvon ulkopuolella. Lähemmissä kuulusteluissa selvisi, ettei mies ollutkaan Ahvenanmaalta, vaan Paraisilta, ja hän oli karannut sotapalveluksesta. Hän oli saanut kutsun sotapalvelukseen, karannut ja soutanut Berghamniin. Asevelvollisuuttaan hän oli suorittanut Ahvenanmaalla ja käynyt Turussa aliupseerikoulua. Kuulustelujen jälkeen mies pidätettiin ja lähetettiin saattajan kera Korppooseen.

1960-luvulla useilla linnakkeilla järjestettiin sekä kertausharjoituksia että rykmentin omia leirejä. Berghamn oli usein harjoitusten pitopaikkana. Vuonna 1962 saarelle sijoitettiin kaksi 75/50 C-rannikkokanuunaa. Jokusen vuoden kuluttua nämä korvattiin neljällä 76/Itk 31-rannikkokanuunalla. Neljättä kanuunaa varten linnakkeelle rakennettiin yksi uusi tykkiasema. Kesäkuussa 1962 linnakkeella aloitettiin pitkän tauon jälkeen jälleen vartiointi. Vuonna 1970 linnakkeelta lopetettiin siellä ollut varusmiesvartio, ja aina 1990-luvun alkupuolelle asti alueen vartioinnista vastasi pääasiassa paikkakuntalaisista värvätyistä koostuva vartio. Berghamn toimi vartiolinnakkeena aina vuoteen 1997 asti, jolloin linnake lakkautettiin lopullisesti. Tänä päivänä linnakkeen rakennuksista suurin osa on edelleen olemassa, mutta varsin huonossa kunnossa. Tykkiasemat ovat edelleen löydettävissä maastosta.

Teksti: Johanna Pakola