Alskär

Alskär sijaitsee Kihdin eteläosan tuntumassa Österskärin saaristossa. Vuoteen 1939 asti Alskär oli lähinnä soinen laidunmaa Österskärin tilallisten karjalle. Ensimmäisenä urakkana linnoitustöiden käynnistyessä olikin soisen saaren ojittaminen ja tiestön rakentaminen. Alskärin linnoittaminen alkoi loppukesästä 1940 samaan aikaan käynnistyneiden Jungfruskärin, Berghamnin, Vartsalan ja Isokarin linnoittamisten kanssa.

Valtaosa materiaalista ja henkilöstöstä Alskäriin tuli Kökarista, josta linnoitteet Ahvenanmaan demilitarisoinnin myötä purettiin. Tykkien irrotustyöt Kökarissa käynnistyivät heinäkuun 8. päivänä 1940. Reilussa viikossa tykit oli irrotettu asemistaan ja siirretty proomuihin. Samaan aikaan myös muuta materiaalia siirrettiin proomuihin edelleenkuljetusta varten. Heinäkuun 20. päivä neljän tunnin merimatkan jälkeen proomuja hinaava Eva kiinnittyi Alskärin rantaan. Miehistö majoitettiin aluksi jo aiemmin saarelle tuotuihin pahvi- ja kangastelttoihin. Seuraavana aamuna käynnistettiin laiturin ja tien rakennustyöt sekä aloitettiin proomujen tyhjennys. Heinäkuun 25. päivään mennessä oli kaikki muona siirretty maihin ja linnakkeelle alettiin rakentaa muonavarastoa.

Suurin osa linnakkeelle tulevista rakennuksista oli purettu Kökarista ja ne koottiin Alskärissä uudelleen. Näin linnakkeen rakennukset valmistuivat nopeasti. Upseeriparakin osat siirrettiin proomusta maihin 27.7 ja parakki oli valmis 7.8. Sotilaskoti oli valmistunut päivää aiemmin, ja seuraavina päivinä valmistuivat myös työmiesten parakki sekä miehistöparakki. Toinen miehistöparakki valmistu pari viikkoa myöhemmin Rakennustöiden ohessa käynnistettiin myös miehistön koulutus, alkuun sitä annettiin kaksi tuntia päivässä. Syksyn kuluessa vahvuus oli keskimääräin 50 henkeä. Joulukuun alkuun mennessä kaikki kolme kuuden tuuman tykkiä (152/45 C) oli asennettu osittain keskeneräisiin asemiin.

Järeiden tykkien siirtosuunnitelmat

Tammikuussa 1941 Puolustusvoimain ylipäällikkö Mannerheimin allekirjoittamassa kirjeessä merivoimien komentajalle ehdotettiin Alskäriin tilapäiskäyttöön sijoitettavaksi kolmea 234/50 B-tykkiä. Perusteluna kirjeessä oli muun muassa se, että tykkien Ahvenanmaalle suunniteltu sijoituspaikka Lågskär ei ole nopeasti linnoitettavissa. Samoin tykkien ollessa Alskärissä niiden avulla kyettäisiin tehokkaasti suojelemaan Kökarin suuntaa, jossa tuolloin ei ollut omaa toimivaa patteria.

Merivoimien komentaja hyväksyi maaliskuussa 1941 järeiden tykkien siirron ja sijoittamisen tilapäisasemiin Alskäriin. Sijoittamista puolsi myös se seikka, että välillisesti koko Ahvenanmaan puolustus tehostuisi, kun panssarilaivojen käytön painopiste kyettäisiin entistä enemmän siirtämään Ahvenanmaan mantereelle suuntautuvien hyökkäysten torjumiseen. Kaikkiaan Merivoimien käytettävissä ja uudelleen sijoitettavissa oli kuusi 234/50 B-tykkiä. Näistä kolme oli suunniteltu sijoitettavaksi Hangon suunnalle ja kolme aluksi Alskäriin, myöhemmin Lågskäriin. Merivoimien komentaja kuitenkin päätti, että yksi putki tulisi jättää varaputkeksi ja näin Alskäriin sijoitettaisiin vain kaksi tykkiä suunnitellun kolmen sijaan. Tykkien siirtotöissä ja asemien rakentamisessa laskettiin kuluvan aikaa noin 20 kk. Samalla hän huomautti, että linnoitustöiden tulee supistua kaikkein välttämättömimpään, sillä sijoitus ei tule olemaan lopullinen. Tarkoituksena oli vuonna 1941 suorittaa vain louhintatyöt, sillä tykkien alalavetit valmistuisivat vasta seuraavana vuonna. Huhtikuun 24. päivä 1941 päivätyssä kirjeessä Yleisesikunnan päällikkö hyväksyi Alskärin tykkitöiden suunnitelman, kuluvan vuoden töiden rahoituksen hän myönsi Mäkiluotoon varatuista rahoista.

Lopulta 234/50B-tykkejä ei Alskäriin kuitenkaan sijoitettu. Suurimpana syynä tähän oli jatkosodan käynnistyminen kesken linnoitustöiden. Tykkien asentaminen olisi kestänyt liian kauan. Näin Alskärissä oli käytössä sinne alun perinkin tarkoitetut kuuden tuuman tykit. Ahvenanmaan tilanteen muuttuessa kesällä 1941 alettiin siellä olevia pattereita jälleen linnoittaa. Alskäristä siirrettiin kaikki kolme kuuden tuuman tykkiä Kökarin linnakkeelle, viimeinen tykki siirrettiin Alskäristä 3.7.1941.

Vuonna 1958 Alskäriin sijoitettiin huollosta tulleet 3/152/45 CL-lavetit sekä rykmentin omasta varastosta saadut putket. Putket oli edellisenä vuonna purettu Utöstä, jonne puolestaan siirrettiin Tampellan tehtaalta tilatut neljä uudelleen putkitettua tykkiä. Ammuksia ei Alskärin linnakkeella tuolloin ollut lainkaan, sillä linnakkeen ainoa ammuskellari oli varastointia ajatellen liian kostea.

Alskärin linnake tänä päivänä

Linnaketoiminta Alskärissä päättyi lopullisesti 1990-luvun loppupuolella. Linnakkeen rakennuskanta oli pääasiassa siirreltäviä parakkeja. Osin tästäkin syystä linnakkeen rakennuksista muistuttaa vain kasvillisuuden seassa paikoitellen näkyvät rakennusten kivijalat sekä sotilaskoti- ja ruokalarakennuksesta yhä pystyssä olevat savupiiput. Ainut säilynyt rakennus on kellarina ja ammusvarastona toiminut betoninen rakennus lähellä päälaituria. Saarella on edelleen kolme tykkiä, näistä kahteen voi tutustua kulkemalla saarta halkovaa polkua pitkin.

Väylä Alskärin laituriin löytyy Västerö-Kälön 2,4 metrin väylältä poikkeamalla ja syvänteitä myöten. Laituriin johtaa 2,4m syväyksellä turvallisesti keltaiset linjataulut. Kiinnittyminen on vaatii luvan, josta on ohjeistus taulussa rannalla

• 

• 

Liikennemerkki metsäpolulla

Alskärin maastosta voi vielä löytää saaren ainoan tien pohjan. Tie on nyt kasvanut umpeen, ja sen tilalla kulkee polku. Kulkijoita odottaa polun varressa yksinäinen liikennemerkki, joka muistuttaa ohituskiellosta ja kehoittaa valmistautumaan pysähtymään. Miksi merkki on saaressa, jossa ei juuri koskaan ajeta autolla? Muistitiedon mukaan liikennemerkki on aikanaan Rannikkotykistön henkilökunnan sisäpiirin vitsi: Saaressa ajoi vikkeläliikkeinen traktorikuski, joka ei arastellut käyttää kaasua. Muu henkilökunta halusi muistuttaa traktorikuskia varovaisuudesta ja pystytti traktorin kuljettajaa varten liikennemerkin. Muistitieto ei kerro paraniko liikennemerkin myötä linnakkeen liikennekulttuuri.

Kuuntele Alskärin linnakesaaresta tehty podcast

Podcastissa Alskärin linnakkeesta on keskustelemassa Johanna Pakola sekä Pekka Mattila. Se on osa Forum Marinumin Tarinoita museosatamasta- podcastia ja se on julkaistu alunperin kesällä 2021.

Teksti: Johanna Pakola ja Heikki Laurila

.