Rankin päälliköiden muistelmia, osa 4

Yliluutnantti Teuvo Rönkkösen päällikköaika 1959-1961

Everstiluutnantti Teuvo Rönkkönen, kirjoittanut vuonna 2001

Otin Rankin linnakkeen päällikön tehtävät (yliluutnanttina) yliupseerikurssin jälkeen vastaan 27.8.1959 ylil. Pentti Aulaskarilta. Yksikön virallisena nimenä oli tuohon aikaan 2. Patteri.

Samaan aikaan valmistui pari vuotta rakenteilla ollut uusi kasarmi. Linnakkeen koulutustehtävänä oli koko päällikköaikanani rannikkojoukkojen sähkö- ja voimakonekurssien sekä ilmatorjuntakurssien koulutus.

Sähkö- ja voimakonekursseille oli komennettu 18 miestä ja ilmatorjuntakursseille 25 miestä. Lisäksi kursseilla oli 2-3 ryhmänjohtajaa ja ilmatorjuntakursseilla 2-3 kokelasta. Molempia kursseja oli kolme kurssia vuodessa, jotka pidettiin vuorotellen kunkin saapumiserän erikoiskoulutuskaudella. Kurssit kestivät 5 viikkoa. Lisäksi linnakkeen vakiovarusmiesvahvuuteen kuului 10-miehine huoltoryhmä mukaan lukien 3 säämiestä.

Linnakkeella oli kantahenkilökuntaa lisäkseni 5-6 aliupseeria. Kantahenkilökunnasta puolet oli erikoistunut sähkö- ja voimakonekurssien ja puolet ilmatorjuntakurssien koulutukseen. Linnakkeen vääpelinä oli kesään 1960 ylik. Eino Nykänen ja sen jälkeen ylik. Pekka Romu, taisteluvälineupseerina kers. Otto Ronkainen kevääseen 1961 ja sen jälkeen kers. Teuvo Juvonen, viesti- ja tutka-aliupseerina kers. Erkki Tiainen, konealiupseerina ylik. Pekka Romu kesään 1960 ja sen jälkeen ylik. Jaakko Neuvonen sekä talousaliupseerina kers. Ossi Suvanto. Lääkintäaliupseeria ei yleensä ollut – joskaan ei ollut potilaitakaan – keväästä19611 lähtien tehtävää hoiti kers. Asko Rantonen. Kesävänrikkinä oli kesällä 1960 Asko Kilpinen.

Linnakkeen koulutusolot ja kalusto olivat erinomaiset. Ilmatorjuntakoulutus annettiin 40 ItK/B- ja 20 ItK/M-tykeillä. Rankki oli ilmatorjuntakoulutukseen erityisen sopiva jo paikkana sekä Kar.Lston läheisyyden vuoksi. Alkukoulutuksen jälkeen sai maalilentoja riittävästi samoinkuin it-ammunnoissa maalinhinauslentoja. Sähkö- ja voimakonekursseilla pääpaino oli kone- ja valonheitinkoulutuksessa. Lisäksi oli lyhyt kallionlouhintakaluston koulutus. Kurssien aikana louhittiin it-aseman kuoppaa tulenjohtotornista noin 300 metriä etelään kallioharjanteen päähän. Työ ei mennyt hukkaan, sillä tähän valmistui 20 vuotta myöhemmin komentaja-aikanani betonoitu it-asema.

Rivitalo (pohjoisin osa, 4 asuntoa), valmistui vuoden 1960 alussa ja betonilaituri talven 1960 aikana. Seuraavan talvikauden työkohteena oli linnakkeen tiet, jolloin kenttärata purettiin. Kasarmin valmistuttua purettiin huonokuntoisina vanha laiturikasarmi ja ruokala (vanhan kasarmin eteläpuolella) sekä tarpeettomaksi käyneet lukuisat vajat ja kopit. Talvikausina linnakkeella oli 50-100 rakennustyömiestä, jotka oli majoitettu vanhaan kasarmiin. Rakennustyömiesten esiintyminen työaikansa ulkopuolella oli moitteetonta, he olivat aktiivisia sotilaskodin käyttäjiä.

Linnakkeella oli ruokalahenkilökuntaa 2 ruokala-apulaista ja kesästä 1960 alkaen emäntänä Signe Pikkukangas. Kiinteistönhoitohenkilöstöä oli talonmies Juho Määttä ja kesästä 1961 alkaen Tauno Harju. Sotilaskotia (valkoiseksi maalattu, laudoitettu hirsirakennus nykyisen paikalla) hoiti Helmi Heikkurinen ja hänen iäkäs äitinsä.

Avovesikaudella yhdysliikennettä hoiti ya. Pyhtää. Linnakkeella oli aluksi kesällä puinen ja kelirikkoaikana rautainen YM-vene, keväästä 1960 lähtien K-vene ja lopuksi käyttöarvoltaan vaatimaton Y-vene. Talvikausina koppiautoliikenne sujui hyvin rakennustyömaan ansiosta aurattua jäätietä pitkin Kirkonmaan pohjoispään kautta Karhulan itärantaan. Linnakkeen ajoissa hevonen vaihtui syksyllä 1959 traktoriksi.

Linnakkeen henkilöstö oli nuorta ja hoiti innostuneesti tehtävänsä. Kolmasosa henkilöstöstä oli juuri perheen perustaneita ja kaksi kolmasosaa poikamiehiä. Perheellisten vapaa-aika kului lähinnä perheen parissa. Useimmat poikamiehet olivat liikuntaa harrastavia. Erityisen ”sosiaalisen toiminnan” tarvitsijoita ei tuntunut olevan. Linnakkeelle saatiin vuonna 1960 kasarmin oleskelutilaan televisio ja samaan aikaan myös perheet alkoivat hankkia televisioita. Sotilaskodissa kerran viikossa esitetty elokuva säilytti silti suosionsa. Lentopallo sekä jalkapallo olivat suosittuja vapaa-ajan harrastuksia.

Tuohon aikaan palkkaan verrattuna kuukauden vuokra ja ruokamenot olivat halpoja, mutta vaatteet ja kodin koneet kalliita.

Päällikköaikani oli tasaisen toiminnan aikaa, jolloin oli hyvät edellytykset keskittyä linnakkeen asioiden hoitoon  ja koulutukseen. Mitään ”muutostuulia” tai erityisiä ”lieveilmiöitä” ei tuolloin ollut liikkeellä.

Luovutin Rankin linnakkeen päällikön tehtävät kapteenikurssin alkaessa 1.9.1961 ylil. Pentti Väyryselle.