Siirry sisältöön

Kotkan Rannikkopatteristo

Kotkan Rannikkopatteriston edeltäjä perustettiin keväällä 1918 miehittämään alueelle venäläisiltä jääneet rannikkolinnakkeet. Niitä oli tuolloin muun muassa Rankissa, Kilpisaaressa, Lavansaaressa ja Ristiniemessä. Joukko-osaston vuosipäiväksi vakiintui 9.7. Ruotsinsalmen meritaistelun mukaan. Puolustusvoimien rakenneuudistuksessa Kotkan Rannikkopatteristo liitettiin Merivoimiin, jonka alaisuudessa se jatkoi toimintaansa Kotkan Rannikkoalueena.

Joukko-osastolippu

Kotkan Rannikkopatteriston lipun on suunnitellut Björn Ole Heinonen. Lipun heraldinen kuvaus: ”Koboltinsinisessä kentässä kultainen heraldinen linnake, jonka sisäpuolella Kotkan kaupungin päätunnuskuva. Kussakin nurkassa kaksi kultaista tykinputkea. SOTAMUSEO

Joukko-osastotunnus

Kotkan Rannikkopatteriston joukko-osastoristi muodostuu yrjönrististä, jota täydentää heraldinen linnake. Linnakkeen sisälle on sommiteltu Kotkan kaupungin vaakunakotka. Ristin on suunnitellut Björn Ole Heinonen ja se on vahvistettu 29.8. 1979. SOTAMUSEO

Komentajat

8.5.1918          Kapteeni Lennart Pohjanheimo

1.11.1918        Kapteeni Kaarlo Saari

28.10.1921      Majuri Paavo Yrjölä

24.8.1922        Majuri Arvo Lyytinen

1.1.1934          Majuri Taavi Kainulainen

2.3.1940         Everstiluutnantti Armas Lehonkoski

1.4.1941          Eversti Pekka Enkainen

6.12.1944        Eversti Toivo Reponen

13.8.1945        Eversti Pekka Enkainen

7.10.1946        Eversti Niilo Kesämaa

12.3.1949        Everstiluutnantti Väinö Karvinen

26.3.1955        Everstiluutnantti Esko Tulikoura

3.6.1964          Everstiluutnantti Paavo Jokisalo

27.3.1965        Everstiluutnantti Heikki Seppälä

10.2.1968        Everstiluutnantti Aarno Hukari

23.8.1972        Everstiluutnantti Alpo Kantola

21.8.1974        Everstiluutnantti Pentti Aulaskari

2.11.1976        Everstiluutnantti Teuvo Rönkkönen

27.4.1984        Everstiluutnantti Pekka Uski

9.7.1985          Everstiluutnantti Jukka Vaaja

1.4.1991          Everstiluutnantti Lauri Kasurinen

20.2.1992        Everstiluutnantti Paavo Suomalainen

1.1.1993          Everstiluutnantti Lauri Kasurinen

1.1.1995 Majuri Mikko Taavitsainen

1.1.1998 Everstiluutnantti Timo Junttila 30.6.1998 asti

26.3.1918        2. Raskastykistöpatteri                                     2.RasktykPtri

8.5.1918          Viipurin Linnoitustykistöpataljoona               ViipLinnTykP

22.5.1918        Viipurin Linnoitustykistörykmentti                 ViipLinnTykR

18.7.1918        II Rannikkotykistöpataljoona                           II RtP                                          

                          I Patteristo: Humaljoki, Puumola

                          II Patteristo: Härkölä, Tuppura, Koivuniemi

                          III Patteristo: Ravansaari, PInkeli, Lompka, Suonionsaari

                          IV Patteristo: Viipurin maalinnoitukset (syyskuuhun 1918 asti)

19.4.1919        Rannikkotykistörykmentti 2                             RT 2

                          I Patteristo: Rankki, Kilpisaari

                          II Patteristo: Uuras, Tuppura, Härkölä

III Patteristo: Humaljoki ja Saarenpää (tuolloin rakenteilla)

IV Patteristo: Ino, Puumala (Tarton rauhaan asti)

1.1.1934          2. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo            2. ErRtPsto

14.10.1939      Kotkan Lohko                                                      KLo

1.9.1940          Rannikkotykistörykmentti 2                             RT 2

1.3.1940          Kotkan Rannikkotykistörykmentti                   KotRT

18.6.1941        2. Rannikkoprikaati                                            2. RPr

1.2.1942          Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaati              ISuomRPr

1.12.1944        Haminan Rannikkolinnakkeisto                       HRLsto

1.12.1952        3. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo            3. ErRtPsto

1.1.1957          Kotkan Rannikkopatteristo                              KotRPsto

Kunniamarssi

Kotkan Rannikkopatteristolla on ollut kaksi kunniamarssia. Ensimmäinen oli Richard Faltinin säveltämä Suomalainen marssi, joka vahvistettiin kunniamarssiksi 1956. Vuonna 1988 uudeksi marssiksi vahvistettiin Meren Laulu.

Kunniamarssin vaihtoa perusteltiin muun muassa sillä, että Meren laulu oli ollut vuodesta 1936 Rannikkotykistörykmentti 2:n kunniamarssi. Laulun oli säveltänyt viipurilainen Väinö Haapalainen, joka toimi muun muassa Rannikkotykistörykmentti 2:n kapellimestarina. Meren laulun oli sanoittanut samaisessa rykmentissä palvellut Ensi Lahdensuu.

Jaa:
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Linkedinissä