Siirry sisältöön

Russarön taistelu

Talvisota Russarössä alkoi välittömästi vihollisen suorittamilla ilmapommituksilla. Merivoimien esikunta vastaanotti samana päivänä tiedon neuvostolaivaston uuden risteilijä Kirovin sekä kahden hävittäjän, Stremitelnyj’n ja Smetlivyj’n, lähdöstä Liepajasta kohti pohjoista.

Joulukuun 1. päivänä Bågaskäristä ja Jussaröstä saapui ilmoitus kohti Hankoa kulkevasta saattueesta. Linnakkeen harjoitukset olivat käynnistyneet, kun Porrskärin mittausasemalta tuli ilmoitus kaakon suunnalta horisontista nousevasta savusta. Pian tämän jälkeen myös patterin oma mittaustorni ilmoitti havaitsevansa saman savun. Etäisyyden ollessa 28 kilometriä tunnistettiin savun aiheuttajaksi risteilijä Kirov sekä kaksi hävittäjää. Saattue sai lähestyä vielä jokusen kilometrin, kunnes tulenjohtaja antoi käskyn häirintätulen aloittamisesta vasemmalla jaoksella. Muutaman Russarön yhdeksäntuumaisella Betlehem-tykillä ammutun laukauksen jälkeen risteilijä käänsi oikean kylkensä kohti linnaketta ja vastasi tuleen. Yksi Russarön ampuma kranaatti sytytti risteilijä Kirovin tuleen ja se poistui alueelta savuverhon suojissa.

Russarön järeä 9,2 tuuman Betlehem-tykki.
SA-KUVA

Kirovin ja hävittäjien saamista vaurioista on useita versioita. Eräiden lähteiden mukaan toinen hävittäjistä olisi jopa uponnut, mutta tieto oli perätön. Suurimmat vauriot taistelussa aiheutui hävittäjä Stremitelnyj’lle, joka päätyi taistelun jälkeen Liepajan Karostan telakalle kunnostettavaksi. Stremitelnyj’n kohdalla virallinen toteamus oli, että kyseessä oli pitkän huoltovälin seurauksena oleva huolto. Myös Kirov vaurioitui Hangonvierailustaan, mutta tarkkoja tietoja vaurioista ei ole saatavilla. Useat lähteet raportoivat Tallinnasta, jonne Kirov hinattiin, että aluksen kyljessä olisi kaksi reikää. Oliko vai ei, ei ole vahvistunut. Samoin Neuvostoliitto kiisti jyrkästi ulkovaltojen tiedot siitä, että alus olisi hinattu 2.12. Tallinnaan. Onkin todennäköistä, että alus hinattiin Tallinnaan jo 1.12. Myöhemmin Kirov siirrettiin Liepajan telakalle, jossa se kunnostettiin. Virallisesti Neuvostoliitto ei tunnustanut sen paremmin aluksen siirtoa Tallinnaan kuin sen vaurioitumista, mutta neuvostoasiakirjat antavat viitteitä aluksen vaurioitumisesta.

Käkisalmen Sanomat 4.12.1939

Linnakkeen yhdeksäntuumaisten tykkien kantama oli alkujaan noin 15 kilometriä, mutta niihin tehtyjen uudistusten myötä kantama oli saatu nostettua yli kahteenkymmeneen kilometriin. Vihollinen ei ollut modifioinnista tietoinen ja näin se kyettiin myös Russarön kohdalla osin yllättämään – alkujaan omilla tykeillään. Russarö oli venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana linnoittama. Russarössä taistelusta säästyttiin suhteellisen pienillä vaurioilla lukuun ottamatta majakan itäpuolella sijainnutta majakanvartijan taloa, joka täysosuman saatuaan tuhoutui kokonaan. Taistelun jälkeen linnakkeen ruokalassa oli viikon verran tarjolla ammunnan satoa, mm. Molo-torskia sekä silakkaa Kirovin tapaan.

Teksti: Johanna Pakola