Leijonalippu nousee Kustaanmiekan salkoon ensi kertaa

Vuosina 1809-1918 Suomenlinna oli venäläinen sotilasalue. Saaret saatiin itsenäisen Suomen valtion hallintaan toukokuun 12. päivänä 1918. Tuolloin Suomenlinnassa järjestettiin lipunnosto, jota seuraamaan oli kutsuttu arvovaltaisia kutsuvieraita: Senaatin talousosaston puheenjohtaja P.E. Svinhuvud, kaupunginvaltuusto sekä suomalaisia ja saksalaisia upseereita. Juhlava lipunnosto suoritettiin kunnialaukausten säestämänä.

Juhlallisen tapahtuman kunniaksi ammuttiin 21 kunnialaukausta. Kunnialaukauksista vastasi 1. Suomalainen raskastykistöpatteristo. Edellisenä päivänä huomattiin, ettei nalleja löydy mistään. Lopulta keväisen yön tunteina erään vajan lattialta nalleja löytyi ja kunnialaukaukset oli turvattu – tai näin tuolloin luultiin. Kunnialaukauksissa otettiin seuraavana päivänä varaslähtö: samaan aikaan kun kutsuvieraat saapuivat Suomenlinnan rantaan, kajahti Suomenlinnassa 21 kunnialaukausta. Vieraat olivat saaressa, historiallinen lipunnosto aivan hetken kuluttua alkamassa ja laukaukset oli jo ammuttu! Tilanteen pelasti nopeajalkainen lähetti, joka ryntäsi hakemaan uudet panokset ja leijonalipun hulmutessa ensi kertaa Kustaanmiekalla kajahti Suomenlinnassa – jo toista kertaa samana päivänä – 21 kunnialaukausta.^[i]

Suomenlinnan alkuperäinen nimi Sveaborg, joka suomalaisten suussa oli muotoutunut nimeksi Viapori, muuttui toukokuussa 1918  Suomenlinnaksi. Nimimuutos tapahtui 12.5., virallisesti senaatti vahvisti sen asetuksella seuraavana päivänä.

Teksti: Johanna Pakola

[i] Valpasvuo, A. Rannikkotykistörykmentti 1:n 20-vuotishistoria. Teoksessa RT 1 1918-1938