Kenraaliluutnantti Martti Miettinen
Kenraaliluutnantti Martti Miettinen on yksi kahdesta Rannikkotykistössä palvelleesta Mannerheim-ristin ritarista. Ristin hän ansaitsi toiminnastaat kesän 1944 torjuntataisteluissa Viipurinlahdella ja Vironlahdella sekä Suursaaren puolustusoperaatioissa syyskuussa.
Martti Juho Miettinen syntyi 14.10.1903 Muuruvedellä ja hän suoritti ylioppilastutkinnon Viipurin Suomalaisessa lyseossa vuonna 1923. Sen jälkeen hän lähti varusmiespalvelukseen ja jäi sotilasuralle. Hän valmistui 7. Kadettikurssilta vuonna 1926. Miettinen toimi 1920-luvun lopulla ensin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa nuorempana upseerina ja myöhemmin patterinpäällikkönä. 1930-luvulla hän oli ulkomaantehtävissä mm. Yleisesikunnan ulkomaanosastolla ja Suomen sotilasasiamiehen apulaisena Moskovassa.
SA-kuva 160398.
Talvisodassa Miettinen toimi Saarenpään linnakkeen ja Vilajoen lohkon komentajana. Välirauhan aikana hänet ylennettiin majuriksi ja hän toimi Merisotakoulun kadettiosaston johtajana.
Jatkosodan alussa Miettinen oli 2. Rannikkoprikaatin II linnakkeiston komentaja. Hänen alaisuuteensa koottiin Osasto Miettinen, joka valtasi Virolahden saaret ja niihin kuuluvan Pukkion linnakkeen. Tämän jälkeen hän toimi Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkönä ja oli suunnittelemassa Suursaaren valtausta. Valtauksessa everstiluutnantti Miettinen komensi hyökkäysosastoa, joka onnistui itäpuolelta murtautumaan saareen. Jatkosodan lopun hän toimi Suursaaren komentajana.
Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa Miettinen joutui hankalaan tilanteeseen saksalaisten saapuessa 15.9.1944 vaatimaan Suursaaren luovuttamista. Miettinen kieltäytyi ja saksalaiset aloittivat maihinnousun. Taistelussa puolustajat onnistuivat estämään saksalaisten valtausyrityksen. Tämä lisäsi Neuvostoliiton luottamusta Suomeen ja edesauttoi rauhan saavuttamista.
Mannerheim-ristin Ritari N:o 152
Martti Miettinen nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi 2.10.1944. Perusteluna oli toiminta jatkosodan alussa Virolahden ja Viipurinlahden saarten valtauksessa sekä merkittävä panos Suursaaren valtauksessa. Suursaaren puolustuksen johtaminen syyskuussa 1944 oli kuitenkin selvästi tärkein peruste.
Määrätietoisen varmasti ja välittömän nopeasti toimien hän ryhtyi vastatoimenpiteisiin, jotka johtivat meille suhteellisen pienin tappioin saaren puhdistamiseen ja huomattavan vankimäärän ottamiseen.
Sodan jälkeen Miettinen valittiin Sotaylioikeuden sotilasjäseneksi asekätkentäjutussa. Hän toimi samalla opettajana Merisotakoulussa ja osastopäällikkönä Merivoimien Esikunnassa sekä vuosina 1948-1952 Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa. Palattuaan hän oli opettajana Sotakorkeakoulussa. Vuonna 1956 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja nimitettiin Rannikkotykistörykmentti 2 komentajaksi. Tämän jälkeen hän työskenteli vielä Pääesikunnassa Meripuolustuksen tarkastajana sekä Uudenmaan sotilasläänin komentajana. Miettinen ylennettiin kenraaliluutnantiksi keväällä 1963 ja hän jäi eläkkeelle tykistöntarkastajan tehtävästä samana syksynä.
